Lukon Justin Danforth ponnisti täydestä tuntemattomuudesta SM-liigan väriläiskäksi ja Lukon johtohahmoksi. Kanadalaisen luistelunopeus vetää vertoja jopa maailman huippupelaajille NHL:ssä. Danforthin tarina on hyvä opetus nuorille pelaajille siitä, miten paljon nopeaksi luistelijaksi kehittyminen vaatii.
Rauman kymmenen asteen pakkanen ei tunnu Justin Danforthin nahoissa missään. Hän on kotoisin Kanadan Ontariossa sijaitsevata Oshawan kaupungista.
– Kotipuolessa on ollut pakkasta 25 astetta, Danforth naurahtaa.
Vielä kylmempää on vastustajien kyyti SM-liigan kaukaloissa, kun Lukon keskushyökkääjä saa kiekon. Usein sopimusuutisten yhteydessä mainitaan, että seuraan on hankittu hyvä luistelija – nyt sanoille on tosiaan tullut katetta.
Danforth on hämmästyttänyt vauhdillaan sarjassa, joka on maailman mitassa yksi nopeatempoisimmista. Hän pystyy irtautumaan hyvinkin luistelevista pakeista ja murtautumaan itse maalipaikkoihin monta kertaa pelissä.
LUE MYÖS: IFK-pakki lensi selälleen, vaikka yritti itse taklata – Lukko-hyökkääjältä voimakas niitti
Danforth on vaarallinen alivoimalla, kun hän luistelee keskialueelle ponnahtaneen purkukiekon perään ja syöksyy läpi kohti vastustajan maalia.
Danforth voitti East Coast Hockey Leaguen tähdistökisan luistelukilpailun ennätyslukemilla. Hän luisteli kaukalon ympäri aikaan 12,75, mikä on tiettävästi ainoa 13 sekunnin alitus maailmassa. Luistelijat lähtivät omalta siniviivalta, ja kello napsahti käyntiin punaviivalla. Lisäksi maaleja oli siirretty maalivahdinalueen verran eteenpäin.
NHL:n tähdistökisoissa pelaajat lähtevät yleensä paikoiltaan, mutta vuonna 2016 kisa järjestettiin tismalleen samalla tavalla kuin ECHL:ssä vuosi sitten. Nopein oli Detroit Red Wingsin Dylan Larkin, jonka aika 13,172 on NHL:n ennätys.
Danforth erottuisi nopeudellaan maailman parhaassa ja nopeimmassakin sarjassa, joten ei ihme, että hänen pelinsä on nostanut kulmakarvoja SM-liigassa.
(Juttu jatkuu kuvan alla)
Luistelutreeniä ja lacrossea
Nopeus on voimaa, jota taito hallitsee.
Nopeus tarkoittaa hermolihasjärjestelmän kykyä aloittaa ja tuottaa liikettä.
Nopeus on lihassupistuksen ja lihaksen rentoutumisen maksimaalisen nopeaa vuorottelua.
Tälläisiä määritelmiä löytyy nopeudelle. Ja sitten jääkiekossa lyödään jalkaan vielä ne kovat kengät, joiden alla on terät.
Ihmisten lihassolut voidaan jakaa karkeasti nopeisiin ja hitaisiin. Niiden määrä vaihtelee ihmisillä. Danforthilla on nopeita soluja paljon, mutta hän on myös työstänyt lahjakkuuttaan.
LUE MYÖS: KalPa jatkosopimukseen avainhyökkääjänsä kanssa – "Liigan parhaita maalineduspelaajia"
Danforthin vanhemmat hankkivat pojalleen oman luisteluvalmentajan jo 6-vuotiaana.
– Aikaisia aamuja oli paljon viikonloppuisin. Menin viiden-kuuden aikoihin hallille ja luistelin pari tuntia valmentajan kanssa. Sitten jäin vielä pelaamaan vanhempien pelaajien kanssa, Danforth kertoo varhaisista vuosistaan Oshawassa.
Kuulostaa siltä, että vanhemmat olivat fiksuja, kun he ymmärsivät jääkiekon muutoksen liikkuvampaan suuntaan. No, ihan niin syvällisesti he eivät tainneet ajatella. Fiksu veto luisteluun panostaminen oli joka tapauksessa.
– Nuorena luistelu oli hauskaa, eikä sitä ajatellut työnä, Danforth painottaa.
– Olin kuitenkin pienikokoinen, ja vanhemmat ymmärsivät, että minun pitää kehittää muita ominaisuuksiani.
Urheilullinen ympäristö tuki hyvin Danforthin kehitystä. Isä pelasi juniorikiekkoa ja lacrossea. Sen innoittamana Justinkin pelasi lacrossea 15-vuotiaaksi asti.
Nopeus kehittyy hyvin lacrossessakin, jossa on pakko pyörähtää nopeasti pois vastustajan viuhuvan mailaniskun alta.
(Juttu jatkuu kuvan alla)
Power skatingin opit käyttöön
Power skating on harjoittelumetodi, joka mullisti luistelutreenin Kanadassa. Opit levisivät nopeasti Suomeen ja muuhun Eurooppaan.
"Voimaluistelun" tavoitteena on oppia mahdollisimman hyvät liikeradat varsinkin suoraan luisteluun, jotta pelaaja saisi siirrettyä kehon tuottaman voiman luisteluun.
Danforth on yksi pelaajista, jotka ammensivat oppia power skatingista.
– Kun olin nuori, power skating oli ainoa erikoisharjoittelumuoto, jota tehtiin. Nykyään on erikseen laukaisu- ja taitovalmentajia.
Danforth muistuttaa, että tekniikalle pitää saada pohja nuorena. Sen varaan on hyvä rakentaa vanhempana.
(Juttu jatkuu kuvan alla)
Jatkuva fysiikkatreeni pitää jalat liikkeellä
Danforthin on hionut taitojaan Ontarion yliopiston luisteluvalmentajan Mary Giacalonen kanssa. Arvostettu luistelukoutsi on työskennellyt muun muassa NHL-tähtien P.K. Subbanin ja James Nealin kanssa. Danforth on valmentanut itsekin kesäisin Giacalonen vetämässä luistelukoulussa.
Pelkästä tekniikasta ei ole silti paljon apua, jos keho on jäykkä ja heikko. Danforth treenaa joka kesä kotiseudullaan oman fysiikkavalmentajansa kanssa.
– Kauden jälkeen pitää saada tasapainoon ne lihakset, jotka ovat kokeneet kovia kauden aikana. Kesän kuluessa voi alkaa nostella enemmän isoja painoja.
– Fyysinen harjoittelu on muuttunut paljon, koska ihmiskehosta tiedetään enemmän kuin ennen. Pelaajat tulevat vahvemmiksi ja nopeammiksi. Pitää olla tarkkana, ettei tipu kehityksestä.
Danforth sanoo tekevänsä pelikauden aikana yhden varsinaisen voimatreenin viikossa. Ennen jääharjoituksia hän tekee kuitenkin nopeustreenejä ja yrittää parantaa liikkuvuutta.
– Huoltavia harjoitteita on myös paljon, koska niillä voi ehkäistä loukkaantumisia.
Suomalaispelaajien luistelutaito on tehnyt kanadalaiseen syvän vaikutuksen. Erityisesti hän nostaa esille puolustajien kyvyn liikkua sivuttain, mikä tekee hyökkääjän olon tukalaksi 1–1-tilanteissa.
– Suomalainen juniorityö on laadukasta, mistä nuorten MM-kulta oli yksi osoitus.
Tuskin Danfoth aavisti vuonna 2005, millaisen palveluksen NHL teki työsulun jälkeen hänelle karsimalla koukkimisen ja estämisen pois pelistä. Connor McDavidin ja Nathan MacKinnonin kaltaiset vauhtikoneet pääsevät esiin entistä paremmin kuin niin sanotulla "kuolleen kiekon" aikakaudella.
– On hullua katsoa esimerkiksi McDavidin räjähtävyyttä ja sitä, miten hän käyttää vauhtia hyväkseen. Kolme ensimmäistä potkua ovat niin voimakkaita. He saavat puolustajat näyttämään välillä keiloilta, Danforth naurahtaa.
(Juttu jatkuu kuvan alla)
"Ajoitusten oppiminen vei aikansa"
Jos jääkiekkoilu olisi pelkästään luistelua, sitä kutsuttaisiin pikaluisteluksi.
Niin paljon kuin peli on muuttunutkin luistelupainotteiseen suuntaan, se on edelleen yksi osa peliä. Danforth on näyttänyt, että häneltä löytyy muitakin hyviä ominaisuuksia.
Alkukaudesta hän hukkasi vielä paljon maalipaikkoja, mutta kauden edetessä tuntuma on kohentunut: Kultakypärää (11+23=34) on oppinut käyttämään nopeuttaan hyväksi isossa kaukalossa.
Hän myöntää, että muutos ECHL:stä tullessa oli iso. Ja pitää muistaa, että jenkkiyliopiston käynyeen Danforthin kokemus aikuisten ammattilaiskiekosta oli suhteellisen pientä ennen tuloa Suomeen: 47 peliä ECHL:ssä ja 21 ottelua AHL:ssä.
– Peli on paljon systemaattisempaa. Ajoitusten oppiminen vei aikansa, mutta nyt tunnen olevani sinut suomalaisen pelityylin kanssa.
Danforth on löytänyt hyvän kemian varsinkin Brandon DeFazion kanssa. Isokokoinen kanadalainen raivaa hyvin tilaa, jonka Danforth käyttää hyvin hyväkseen.
– Minulle annettiin heti iso mahdollisuus ja valmennus luotti minuun. Itseluottamus loksahti kohdalleen.
Paikkaa kuuden sakissa tavoitteleva Lukko löysi kultakimpaleen, joka ei nykytahdilla pysy pitkään hyppysissä.
Maalivahti Ryan Zapolski tuli Danforthin tapaan ECHL:stä ja ponnahti Lukon kautta Jokereihin KHL:ään. Olisiko siinä sinunkin reittisi?
– Sitä on vaikea sanoa, mutta tavoitteena on pelata niin korkealla tasolla kuin mahdollista.
Alla olevalla videolla raporttia Lukon HPK-voitosta.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.