Monilla turvapaikanhakijoilla on rankoista omakohtaisista kokemuksista johtuvia traumoja. Niistä toipuminen saattaa viedä pitkäänkin ja parantumista vaikeuttaa usein huoli kotimaahan jääneestä perheestä.
Maahanmuuttajien psyykkisten häiriöiden taustalta löytyy useimmiten itse koettua kidutusta tai huoli hädänalaisten perheenjäsenten voinnista, sanoo psykiatrian erikoislääkäri Tapio Halla Tampereen kaupungin maahanmuuttajille tarkoitetulta psykiatriselta poliklinikalta.
– Tavallista on, että ihmiset ovat lähtömaissa joutuneet poliittisen aktiivisuuden vuoksi vangituksi ja kidutetuiksi. Kaikilla on myös taustalla isoja menetyksiä. He ovat menettäneet kotinsa, monella on perheenjäseniä surmattu ja siksi uuden elämän aloittaminen Suomessa on vaikeata.
Halla kertoo, että moni hänen vastaanotolleen päätyneistä on kärsinyt nukkumisvaikeuksista, hermostuneisuudesta tai vanhojen asioiden aiheuttamasta jännityksestä.
– Traumaattiset kokemukset aiheuttavat monelle muistihäiriöitä ja keskittymisvaikeuksia, joten ihmiset ovat jatkuvassa pelko- ja jännitystilassa. Se pitää saada laukeamaan ja tähän pyritään pääasiassa keskustelemalla. Myös lääkehoitoa tarvitaan usein, vaikka se ei ensisijainen hoito olekaan.
Hoitojen kesto vaihtelee Hallan mukaan muutamasta käynnistä useisiin vuosiin.
– Kidutustraumatisoituneiden hoito saattaa kestää jopa joitakin vuosia. Tällaiset hyvin traumatisoituneet ihmiset tarvitsevat luottamuksen syntymiseen paljon aikaa. Joillakin taas voi olla kyseessä vain muutamalla käynnillä ratkeava kriisitilanne.
Yhteistyöllä syntyy tuloksia
Poliklinikka hoitaa vain oleskeluluvan saaneita Tampereelle asuvia pakolaistaustaisia aikuisia. Halla kertoo verkostotapaamisten olevan tärkeässä roolissa hoidon onnistumisen kannalta.
– Niissä tavataan sosiaalityöntekijöitä, opettajia tai sairaalan henkilökuntaa. On tärkeä varmistaa kaikkien tahojen tekevän yhdessä ja samansuuntaisesti töitä. Tietysti perhe on aina tärkeä yhteistyökumppani, Halla muistuttaa.
Hän pitää ongelmallisena sitä, että monen perheet ovat hajallaan, joka taas johtaa sairauden pahenemiseen.
– Moni pelkää jossain kaukana hädänalaisessa tilassa olevan perheen puolesta. Jatkuva huoli perheen tilanteesta estää toipumista täällä.
Työ on haastavaa, mutta moni toipuu
Tapio Halla pitää työnsä hyvinä puolina sitä, että hän kohtaa hyvin erilaisia ihmisiä ja kuulee monenlaisia tarinoita.
– Ihmisten peruselämä on kaikkialla hyvin samanlaista. On kuitenkin ihmeellistä, miten monenlaisista asioista ihmiset voivat selviytyä ja miten erilaisissa paikoissa he voivat elää. Kuulen selviytymistarinoita, joita ei oikein elokuvissakaan näe.
Halla kertoo, että on hienoa nähdä potilaiden toipuvan ja selviävän työkykyisiksi.
– Monella on paljon potentiaalia kuntoutumiseen ja toipumiseen, jos he vain saavat siihen eväitä ja tukea.