USA 2005. Ohjaus: Eric Darnell, Tom McGrath. Käsikirjoitus: Mark Burton, Billy Frolick, Eric Darnell, Tom McGrath. Tuotanto: Teresa Cheng, Mireille Soria. Leikkaus: Clare De Chenu, Mark A. Hester, H. Lee Peterson. Suomenkielisen version ohjaus ja käännös: Annamari Metsävainio. Alkuperäiset/suomalaiset äänet: Ben Stiller/Petteri Summanen (Alex), Chris Rock/Mikko Leppilampi (Marty), Jada Pinkett Smith/Laura Voutilainen (Gloria), David Schwimmer/Janne Reinikainen (Melman), Sacha Baron Cohen/Antti Pääkkönen (Kuningas Julian). Kesto: 86 min.
Tuliterä tietokoneanimaatio Madagascar voi paukuttaa henkseleitään monestakin eri syystä. Meikäläisittäin ilahduttavin uutinen on silti tarinan loistava suomenkielinen dubbaus; Petteri Summasen huippusuoritus siivittää koko kotimaisen tiimin kerrassaan innoittuneeseen yhteistyöhön.
Alex-leijona (äänenä Summanen), Marty-seepra (Mikko Leppilampi), Melman-kirahvi (Janne Reinikainen) ja Gloria-virtahepo (Laura Voutilainen) ovat New Yorkin Keskuspuiston eläintarhan asukkaita. Alex on paikan ehdoton kingi, aplodeille perso supertähti, jonka mielestä yleisön suosiota ja ilmaisia pihviaterioita ei voita mikään. Marty sen sijaan miettii, millaista olisi laukata vapaana villissä luonnossa. Syntymäpäivänsä päätteeksi seepra karkaa eläintarhasta päämääränä Connecticut, mistä koskematon luonto Glorian mukaan alkaa. Huolestuneet Alex, Gloria ja Melman päättävät hakea kaverinsa takaisin kotiin - vaikka metrossa matkustaminen luulosairasta Melmania huolestuttaakin.
Eläintarhan ulkopuoliseen elämään tottumattomien ystävysten harharetki loppuu lyhyeen, mutta tuloksettomaksi se ei jää. Kaupunkilaisten aloitteen ansiosta nelikko roudataan alukseen, jonka suuntana on Afrikka. Antarktikselle aikovien pingviinien kaapattua laivan eläinten kuljetuslaatikot lentävät yli laidan ja ajautuvat tuntemattoman saaren, Madagascarin, rantaan. Alex, Marty, Melman ja Gloria ovat äkkiä uuden haasteen edessä: heidän on itse huolehdittava itsestään kesyttömän luonnon keskellä. Ihan yksin heidän ei tosin tarvitse pärjätä, sillä saaren lemuriapinat keulakuvanaan mainio kuningas Julian (Antti Pääkkönen) ovat kiitollisia saadessaan suojelijakseen Alexin kaltaisen viidakon valtiaan.
Madagascar alkaa valloittavasti. Tunnelma New Yorkin Keskuspuiston eläintarhassa on visuaalisesti antoisa. Ympäröivien pilvenpiirtäjien ääriviivat luovat oman romanttisen hohteensa cityuskottavien nelijalkaisten elämään. Leijonan, seepran, kirahvin ja virtahevon lennokas seikkailu viidennellä avenuella on hupaisa ja kekseliäs aloitus kaksiosaiselle eläinsadulle. Jälkimmäinen puolisko starttaa myös lupaavasti, mutta lemurien ensitapaamisen jälkeen elokuva jämähtää hieman asemiinsa tyytyen myös mielikuvituksen lennätyksessä selvästi helpompiin ratkaisuihin.
Madagascarin pääteema on tietenkin ystävyys, vaikka tällä kertaa se joutuu koetukselle yllättävällä tavalla. Vapauteen päässeen leijonan solidaarisuus alkaa käydä vähiin nälän kurniessa vatsassa. Ennen pitkää Alex näkee kaikki kaverinsa kävelevinä pihveinä. Läheltä piti -tilanteita (leijona on mm. haukata hiukopalaa seeprasta) seuraa katumus ja katkera havainto omasta pedon luonteesta, mitä Alex ei voi paeta. Vai voiko? Neuvokkaiden paluumuuttaja-pingviinien avulla pulmaan löytyy ratkaisu, mutta vasta värikkäiden ja vaarallistenkin vaiheiden jälkeen.
Leppoisasti visualisoidun Madagascarin parissa viihtyy erinomaisesti, kunhan ensin tottuu elokuvan unenomaiseen ja tyyliteltyyn piirrosjälkeen. Lemurien leirissä svengaa mukaansatempaavasti: Reel 2 Reelin takavuosien hitti "I Like To Move It" on muokattu apinakuninkaan mainioksi sooloksi. Melkein parasta kaikessa on kotimaisen jälkiäänityksen hulppea onnistuminen - suomalaisten ääninäyttelijöiden ei tällä kertaa tarvitse hävetä pätkääkään alkuperäisten (Ben Stiller, Chris Rock, Sacha Baron Cohen, ym.) rinnalla. Täysi kymppi dubbauksesta!
Teksti: Outi Heiskanen
Kuva: Buena Vista