Asuinrakennuskantamme ikääntyy vääjäämättä. Edessä on putki- ja julkisivuremonttien suma, halusimme sitä tai emme. Jotta tästä suuresta haasteesta selvitään kunnialla, tekniikan ehdoilla tehtävästä peruskorjauksesta on mitä pikimmin siirryttävä asukaslähtöiseen perusparantamiseen. Siinä asukas on tärkein asiakas - siis jopa putkiremontissa.
Aivan ensiksi on hyvä tiedostaa, mikä ero on peruskorjaamisella ja perusparantamisella:
- Peruskorjaukset ovat tavallaan pakollisia korjauksia, jotka on tehtävä kiinteistön pysymiseksi kunnossa.
- Perusparantamisella puolestaan nostetaan kiinteistön ja samalla asumisen laatua. Sille on taloyhtiöissä on omat reunaehtonsa.
Tiina Hallberg, lakimies, Suomen Kiinteistöliitto:
"Asunto-osakeyhtiölain mukaisesti on huomioitava ensinnäkin, ettei osakkeen omistajan maksurasite muodostu perusparannuksessa kohtuuttomaksi. Toisaalta kaikkien taloyhtiöön tehtävien perusparannusten ja -uudistusten on vastattava tämän hetken tasoa, jota ei pidä ylittää. Hyvä vertailukohta on uudisrakentamisen taso, sillä silloin pysytään niissä puitteissa, mitkä viranomaismääräystenkin mukaan koskevat uusia asuinrakennuksia."
JKA 3.3.2006
Jos halutaan lähteä tekemään jotain uutta, kannattaa ainakin selvittää, mitä ihmiset taloyhtiössä haluavat ja mitkä käyttötarpeet todella ovat. Niiden kasvaessa on tietysti pohdittava eri vaihtoehtoja. Jotta asukaslähtöinen perusparantaminen saadaan kunnolla liikkeelle, Suomen Kiinteistöliitto on käynnistänyt Mahdollisuuksien remontti -nimisen viestintäkampanjan ja kiertueen, joka suuntautuu eri puolille Suomea.
MAHDOLLISUUKSIEN PUTKIREMONTTI -TIEDOTUSKIERTUEEN ajat ja paikkakunnat:
8.3.
Pori
23.3.
Joensuu
29.3.
Tampere
5.4.Mikkeli
6.4. Lappeenranta
19.4. Rauma
20.4. Oulu
11.5. Rovaniemi
Suunnitteluvaiheessa tämän kampanjan ja kiertueen nimi oli tiettävästi Iloinen putkiremontti. Se ei ehkä kuitenkaan olisi kuulostanut kovin uskottavalta, koska niin rempallaan kiinteistö- ja rakennusalan tuotanto- ja palveluprosessit vielä toistaiseksi ovat. Parempaa on luvassa.
JKA 3.3.2006
Ydinajatus on se, että välttämättömien, suurten peruskorjausten yhteydessä tarjoutuu oivallinen mahdollisuus toteuttaa muitakin tulevaisuuteen tähtääviä korjauksia ja uudistuksia. Rakenteethan ovat jo niin levällään, että samalla voidaan tehdä esimerkiksi yleiskaapelointi. Kaapelointi on hyvä ratkaisu vaikkapa laajakaistayhteyksien osalta, koska se mahdollistaa jopa kymmenkertaisen verkkonopeuden verrattuna puhelinverkkoa hyödyntäviin laajakaistaratkaisuihin.
Eräs lähitulevaisuudessa lähes välttämätön toimenpide on sen varmistaminen, näkyykö televisio puolentoista vuoden päästä. Perusparannusta vai peruskorjausta - kuinka taloyhtiöiden pitäisi edetä tässä vaiheessa, kun aikaa on enää vajaat puolitoista vuotta?
"Ensi vuoden syyskuusta lähtienhän tulee pelkästään digitaalisia lähetyksiä", Hallberg muistuttaa. "Sitä ennen pitäisi ehtiä katsoa, että se verkko todella toimii ja tehdä tarvittaessa kuntokartoitus ja kuntotutkimus. Jos ne osoittavat, että toimenpiteitä vaaditaan, olisi rahojen tietenkin syytä olla valmiina niiden toteuttamiseksi. Siksi tämä on ehdottomasti otettava jo tämän kevään hankelistalle - oli sitten tulossa suurempia korjauksia tai ei."
(JKA 3.3.2006)