Nelikymppisinä kohdanneet Maire ja Viljo voittivat vaikeudet ja auttavat nyt muita vähäosaisia.
Kirjeenvaihtoilmoitus Savon Sanomissa vuonna 1987 muutti Mairen elämän.
– Siinä oli monta juttua, jotka saivat kiinnittämään huomioni, hän kertoo.
Niinpä 44-vuotias Maire alkoi kirjoitella 47-vuotiaan Viljon kanssa, ja pian Viljo matkustikin Helsingistä tapaamaan Mairea Varkauteen. Ensitreffeillä pariskunta huomasi heti, että he olivat kuin ikänsä toisensa tunteneet. Rakkaus kolahti molemmin puolin, ja naimisissa oltiin jo vuoden päästä.
Kummankaan elämä ei ollut ollut aiemmin helppoa. Maire oli jäänyt 33-vuotiaana leskeksi vuonna 1976, ja hänellä oli yksi lapsi. Viljo puolestaan oli elänyt Helsingissä ja liikkunut sen ajan seurapiireissä.
– Hän oli Kekkosen hovissa kolme vuotta kondiittorina. Hän ehti kahdet linnanjuhlatkin nähdä.
Sitten Viljo oli ollut ravintola-alan yrittäjänä, mutta ongelmiin mies oli joutunut, kun viina ja huumeet olivat alkaneet maistua liian hyvin.
Viljo oli saanut apua ongelmiinsa ennen Mairen tapaamista. Hän oli tullut uskoon, ja viina oli jäänyt sen myötä.
– Muutama kuukausi siinä meni, ja minäkin luovutin elämäni toisiin käsiin. Olin ollut sitä ennen etsivä. Vaikka työskentelin myyntialalla, olin arka ja minulla oli huono itsetunto. Se kaikki häipyi, kun tapasin Viljon.
Rakkaus kantoi yli ongelmien
Puustiset 23-vuotishääpäivänään viime keväänä.
Puustisten pariskunnan vastoinkäymiset eivät kuitenkaan loppuneet uuteen liittoon. Molemmat jäivät työttömiksi vuosina 1987–88.
Maire ei palannut enää täystyöllisenä työelämää, vaan hän keskittyi hyväntekeväisyystyöhön.
Pariskunta alkoi tehdä avustustyötä Venäjällä, missä he auttoivat erityisesti inkeriläisiä.
Puustiset ovat remontoineet kodikseen vanhan asemarakennuksen Kangaslammilla, jonne he kutsuvat myös auttamiaan ihmisiä.
– Meillä on ollut monena jouluna täällä vieraita Venäjältä. Inkeriläisiä mummoja ja lapsia.
Rakkaus on kestänyt myös Viljon vakavat sairaudet. Miehellä on ollut elämänsä aikana peräti viisi syöpää.
– Kun hänellä todettiin keuhkosyöpä 1990-luvun alussa, lääkärit antoivat vain kaksi vuotta elinaikaa. Nyt siitä on yli 20 vuotta.
– Mieheni ei surkutellut, vaan hän on todennut, että lähdön aika on sitten, kun se on määrätty.
Puustisten elämänasennetta ohjaa vahvasti hengellinen vakaumus.
– Liitossamme on kolmantena säikeenä Jeesus. Sen myötä olen oppinut hyväksymään kaikki matkan varrelle eteen tulleet asiat. Nyt elämä on muuttunut seesteiseksi, Maire sanoo.
Studio55.fi/Piritta Palokangas
Mitä ihmettä? Näillä keinoin yli 100-vuotiaat porskuttivat pitkään ikään!
Onko sinulla tarina kerrottavanasi?
Studio55.fi etsii jatkuvasti mielenkiintoisia tarinoita netissä kerrottavakseen ja kannustukseksi muille vaikeassa elämäntilanteessa eläville. Oletko selvinnyt vaikeasta sairaudesta tai onko tuttavallasi takanaan aivan huikea elämä eriskummallisine sattumuksineen? Myös pienempien ja suurempien järjestöjen teot ja muiden hyväksi toimivat aktiiviset ihmiset kiinnostavat meitä.
Ota meihin yhteyttä, niin ehkä kerromme studio55:läisille juuri sinun selviytymistarinasi. Lähetä tarinasi lomakkeen kautta tai sähköpostilla osoitteeseen studio55(at)mtv3.fi. Korvaathan osoitekentässä (at)-kohdan @-merkillä.