Kansallisarkiston digitoituja aineistoja voi hyödyntää noituuden tai oman sukunsa tutkimiseen.
Mies lähes kuoli noidutun kaljan seurauksena Mynämäellä vuonna 1674, kun alkoholisoituneeseen mieheen kyllästynyt vaimo pyysi kylän noitaa Matti Mäskiä parantamaan miehensä viinanhimon.
Matin käskystä talonpojan vaimo laittoi miehensä oluttuopin tyhjän ruumisarkun alle. Täten miehen piti päästä irti sairaudestaan.
Taika toimi kuitenkin liian hyvin, sillä lopulta talonpoika pyysi Mattia parantamaan hänet, jotta olut jälleen maistuisi.
Matti valmisti miehelle uuden juoman, mutta sen kohdalla kaikki ei mennyt oikein.
Nyt talonpoika vain sai pahan kurkkupaiseen, joka oli koitua hänen kohtaloksi. Tuomiokirjan mukaan hän lähes kuoli siihen.
Tuomiokirjojen lukeminen on tehty nykypäivänä helpommaksi tekoälyn avulla.
Matti tuomittiin sakkoihin
Matti haastettiin paikalliseen tuomioistuimeen vastaamaan rikoksestaan ja noitumisestaan.
Matti myönsi oluen taikomisen, joten käräjäoikeus Maskun tuomiokunnassa tuomitsi Matin teostaan sakkoihin.
Lue myös: Paavo kirosi naapurinsa ja tuomittiin kuolemaan: "En osaa noituutta sen enempää kuin muutkaan"
Suomen kuuluisimman "noidan" kuolemantuomiota ei vahvistettu hovioikeudessa – näin hänelle kävi
Epäonnistuneista kaljataioista, naapurin kiroamisesta ja Suomen ehkä kuuluisamman noidan tapauksista voi tätä nykyään lukea itsekin Kansallisarkiston digitoiduista aineistoista tekoälyn avulla.
Noita-tapausten lisäksi digitoituja aineistoista löytyy Suomen historiaa mutta myös tarjoaa sukuhistorioitsijoille uusia johtolankoja.
Vanhassa tutkijasalissa ei alun perin voinut työskennellä kuin ainoastaan päiväsaikaan, sillä kynttilöiden polttaminen oli palovaaran takia kielletty. Nykyään sähkövalaistus helpottaa työskentelyä.
Kansallisarkisto on myös nyt avannut oman ja kaikille maksuttomasti käytössä olevan ohjelman, joka lukee koukeroisista tuomiokirjoista tekstin sekunneissa tietokoneen näytölle.
Ensi vuonna käytettävissä 10 miljoonaa sivua
Kansallisarkistossa on viime vuosien aikana digitoitu Tuomiokirjahaku -palveluun noin 3 miljoonaa sivua.
Aineistojen digitointi on tuonut materiaalia yhä laajemmin kaikkien saataville ja hyödynnettäväksi esimerkiksi sukuselvityksiin.
– Käytännössä olemme prosessoineet tekoälyn avulla jo koko 1800-luvun tuomiokirjojen kokoelman tekoälyn avulla. Se on toivottavasti käytettävissä kokonaisuudessaan vuoden 2025 aikana, kertoo yksikönpäällikkö Maria Kallio-Hirvonen.
Maria Kallio-Hirvonen kertoo, että aineistojen digitointi on kestänyt vuosia, jonka aikana myös teknologia on ottanut suuria harppauksia.
Ensi vuoden aikana palvelussa on käytettävissä noin 10 miljoonaa sivua vanhoja tuomiokirjoja, joita voi hyödyntää niin tutkimuksissa kuin sukuselvityksissäkin.
– Kansallisarkisto tarjoaa tuomiokirjahaku -palvelun, jossa voi hakea vaikka henkilöiden nimillä tuomiokirjoja. Voi myös hakea tietynlaisia oikeustapauksia, lainhuutoja, avioehtoja tai tiettyihin ammatteihin liittyviä tapauksia, kertoo yksikönpäällikkö Maria Kallio-Hirvonen.
Kallio-Hirvonen sanoo, että palvelua hyödyntävät jo nyt kuukausittain tuhannet suomalaiset, erityisesti sukututkimuksesta kiinnostuneet. Myös tutkijat käyttävät arkistoa omissa tutkimushankkeissaan.
Aiemmin tuomioiden avulla on voinut helposti keskittyä eri tutkimushankkeissa yhteen tuomiokuntaan tai tiettyyn alueeseen, mutta tuomiokirjojen digitointi ja tekoälyn hyödyntäminen on nyt laajentanut tutkimusmahdollisuusksia.
– Nyt on mahdollista käsitellä isompaa massaa ja tehdä vaikka alueellisia vertailuja, jotka eivät aiemmin ole olleet mahdollisia, kertoo yksikönpäällikkö Ilkka Jokipii.
Viime vuosien aikana on otettu harppauksia erityisesti tekoälyn hyödyntämisessä. Vanhat tuomiot on kirjoitettu käsin ruotsiksi, ja se voi vaikeuttaa niiden lukemista.
Ilkka Jokipii kertoo, että käsiala tunnistuu Kansallisarkiston työkalulla lähes 100 prosenttisesti.
Käsialan tunnistamiseen keskittynyt projekti alkoi Kansallisarkistossa vuonna 2016. Se, että tekoäly on oppinut tunnistamaan vanhaa käsialaa ja vanhaa kieltä, on vaatinut paljon työtä.
– Nyt Kansallisarkiston tarjoamalla tekstityökalulla käsiala tunnistuu 97 prosentin varmuudella, sanoo Jokipii.
Näin voit käyttää palvelua
Kansallisarkiston Tuomiokirjahaku -palvelun avulla voit hakea tuomioita esimerkiksi eri hakusanoilla tai nimillä.
Kun olet löytänyt haluamasi tuomion tai muun asiakirjan hakupalvelusta, pääset käsiksi itse tuomiokirjaan.
Voit ladata palvelusta haluamasi sivut tai sivun omalle koneellesi. Sen jälkeen voit ladata sen Kansallisarkiston tarjoamalle tekstintunnistustyökalualustalle.
Tuomiokirjahaku-palvelu toimii myös kotoa käsin.
Voit myös ottaa kuvan asiakirjasta esimerkiksi puhelimella tai tabletilla ja syöttää sitä kautta tekstintunnistus-palveluun.
Kun kuva on latautunut palveluun, palvelu lukee käsialan puolestasi. Voit kopioida tekstin ja syöttää sen esimerkiksi käännösohjelmaan tai minne tahansa.