MTV Uutiset seurasi tässä artikkelissa Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksia Ukrainassa ja muualla maailmassa maanantaina 10. heinäkuuta 2023.
|
23.01: Turkki valmis ratifioimaan Ruotsin Nato-jäsenyyden
Naton pääsihteeri Jens Stoltenbergin mukaan Turkin ja Ruotsin välillä on päästy sopuun Ruotsin Nato-jäsenyyden ratifioinnista.
Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan sitoutunut edistämään Ruotsin Nato-ratifiointia, ja jäsenhakemus toimitetaan parlamentin ratifioitavaksi, kertoo STT.
Stoltenbergin mukaan yhteistyötä on lisätty terrosisminvastaisessa työssä, ja aselähetyksiä Turkin ja Ruotsin välillä on helpotettu.
18.55: Liettuaan kohdistui kyberhyökkäysten aalto Nato-huippukokouksen aattona
Liettuaan kohdistui kyberhyökkäysten aalto Nato-huippukokouksen aattona maanantaina, kertoi maan hallitus.
– Tälläkin hetkellä maahamme kohdistuu hajautettuja palvelunestohyökkäyksiä, sanoi Liettuan kansallisen kyberturvallisuuskeskuksen johtaja Liudas Alisauskas toimittajille.
Hajautetun palvelunestohyökkäyksen (DDoS) tarkoitus on hukuttaa kohde turhan internet-liikenteen tulvalla, mikä estää verkkosivua tai -palvelua toimimasta normaalisti.
Kyberhyökkäykset ovat kohdistuneet Vilnan kaupungin verkkosivuihin, muun muassa matkailuneuvontasivustoon ja joukkoliikennesovellukseen.
– Nämä ovat peruspalveluita, joiden pitää olla saatavilla vieraillemme, Alisauskas sanoi.
Keskus kertoi saaneensa sunnuntaina raportin kahdesta muusta kybervälikohtauksesta, joista toinen koski alueellisen radioaseman hakkerointia. Aseman lähetyksen keskeytti Natoa ja Ukrainaa käsittelevä disinformaatio.
18.50: Liki 8 000 ukrainalaista on hakenut kotikuntaa Suomesta
Digi- ja väestötietoviraston mukaan liki 8 000 ukrainalaista on hakenut kotikuntaa Suomesta. Kolme suurinta kaupunkia saivat eniten hakemuksia: Helsinki 615, Vantaa 430 ja Espoo 269.
Viime vuonna Suomeen tuli sotaa pakoon lähes 47 000 ukrainalaista. Kotikunnasta on hyötyä silloin, jos aikoo jäädä Suomeen pidemmäksi aikaa.
(STT)
18.45: Bloomberg: Zelenskyi Vilnaan Naton huippukokoukseen
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi matkustaa Liettuaan Vilnan huippukokoukseen tapaamaan Nato-johtajia, väittää Bloomberg nimettömiin lähteisiin vedoten.
Bloomberg kertoo Volodymyr Zelenskyin saapuvan Vilnaan keskiviikkona. Zelenskyin tiedottaja on kieltäytynyt kommentoimasta asiaa.
Zelenskyi on pyytänyt Natolta selviä askelmerkkejä maan Nato-jäsenyyden toteuttamiseksi ja toivonut jäsenyyden toteutuvan sodan päätyttyä.
16.18: Saksan Scholz: Israelin-tyyliset turvatakuut Ukrainalle keskusteluissa
Saksan liittokansleri Olaf Scholz sanoi Reutersin mukaan maanantaina, että Yhdysvaltojen ehdotus Israelin-tyylisistä turvatakuista Ukrainalle on yksi keskusteltavista vaihtoehdoista, mutta päätökset eivät ole vielä lähellä.
Yhdysvaltain presidentti Joe Biden sanoi CNN:lle sunnuntaina, että Washington olisi valmis tarjoamaan Ukrainalle turvaa samaan tyyliin kuin Israelille, mikä tarkoittaisi "heidän tarvitsemiaan aseita ja kapasiteettia puolustaa itseään".
(Reuters)
14.30: Kreml: Ukrainan Nato-jäsenyydellä olisi erittäin kielteisiä seurauksia Euroopan turvallisuudelle
Ukrainan Nato-jäsenyydellä olisi erittäin kielteisiä seurauksia Euroopan turvallisuudelle, Venäjä sanoo ennen Naton huippukokousta Liettuassa tällä viikolla. Kremlin tiedottajan Dmitri Peskovin mukaan seurauksia olisi koko Euroopan turvallisuusarkkitehtuurille, joka on jo puoliksi tuhoutunut.
Peskovin mukaan jäsenyys olisi Venäjälle myös absoluuttinen vaara ja uhka.
(STT)
12.36: Ranskalaislehti väittää: Prigozhin tapasi Putinin Kremlissä
Ranskalaislehti Libération uutisoi perjantaina, että palkkasotilasryhmä Wagnerin johtaja Jevgeni Prigozhin olisi käynyt heinäkuun alussa Moskovassa. Lehti viittaa tietojensa perustuvan "lännen tiedustelutietohin".
Lehden mukaan Prigozhin olisi joukkoineen ollut Kremlissä Moskovassa ainakin heinäkuun 1. päivästä eteenpäin, tavannut presidentti Vladimir Putinin, kenraali Viktor Zolotovin ja Venäjän ulkomaantiedustelun päällikön Sergei Naryshkinin.
Lehden mukaan Kremlin tiedottaja Dmitry Peskov oli vaitonainen aiheesta torstaina ja totesi, ettei Moskovalla ollut kapasiteettia tai tahtoa seurata Prigozhinin liikkeitä.
MTV uutisoi viime perjantaina Valko-Venäjän puolustusministeriön todenneen, ettei väitetysti Valko-Venäjälle kapinan jälkeen siirtynyt Prigozhin taikka Wagner-joukon sotilaita ole käynyt maan tarjoamassa sotilastukikohdassa. Tuolloin presidentti Aljaksandr Lukashenka oli todennut, että Prighozhin olisi palannut Pietariin.
Asiaa selvittämistä hankaloittaa se, että Prigozhin on väitetysti käyttänyt kaksoisolentoa itsestään, NY Times kertoi aiemmin.
Lue lisää: Onko Prigozhin edes käynyt Valko-Venäjällä? NY Times: Saattaa käyttää kaksoisolentoa
12.09: Video: Ensimmäinen havainto Valeri Gerasimovista Wagner-kapinan jälkeen
Venäjän puolustusministeristö julkaisi viestipalvelu Telegramissa videon, jolla väitetään esiintyvän pääesikunnan päällikkö Valeri Gerasimov. Maanantaina julkaistun videon väitetään olevan sunnuntaina käydystä kokouksesta. Asiasta uutisoivat muun muassa CNN ja Reuters. Videon aitoutta ei ole pystytty vahvistamaan.
Gerasimovia ei ole nähty julkisuudessa juhannuspäivänä epäonnistuneen Wagner-joukkojen kapinan jälkeen.
– Pääesikunnan päällikkö Valeri Gerasimov kuunteli ilma- ja avaruusvoimien kenraalieversti Viktor Afzalovin raporttia Ukrainan neljän ballistisen kohteen tuhoamisesta, ministeriö kertoo CNN:n mukaan.
Reuters kuvailee, että videolla näkyy, miten Gerasimov kokoustaa sotilasjohdon kanssa istuen komentohuoneessa valkoisella nahkatuolilla.
Gerasimovin katoaminen julkisuudesta kasvatti huhuja Venäjän sotilasjohdon "puhdistuksista". Yksi Wagner-johtaja Jevgeni Prigozhinin vaatimuksista joukkojen kapinassa oli Venäjän sotilasjohdon vaihtaminen sekä juuri Gerasimovin eroaminen tehtävistään.
Lue lisää: Moscow Times: Valeri Gerasimov siirretty syrjään hyökkäyssodan johdosta
"Surovikin on ensimmäinen uhri" – tutkija uskoo Putinin rankaisevan sotilaallisia johtajia Prigozhinin kapinasta
11.53: Ukrainan varapääministeri: Ukraina tavoittelee yksimielistä Nato-kutsua
Ukrainan eurooppalaisen ja euroatlanttisen integraation varapääministeri Olga Stefanishyna kertoo yhdysvaltalaismedia CNN:n mukaan, että maa haluaa saada yksimielisen kutsun liittyä sotilasliitto Natoon.
– Haluamme, että kaikki 31 Nato-johtajaa vahvistaa, että Ukraina kutsutaan liittymään Natoon, Stefanishyna kertoi ukrainalaisjulkaisu European Pravdalle sunnuntaina.
Nato-maiden johtajat kokoontunvat huomenna tiistaina kaksipäiväiseen huippukokoukseen, missä keskusteluja Ukrainan mahdollisesta jäsenyydestä tultaneen käymään.
Lue lisää: MTV seuraa tiiviisti: Näin iso uutisviikko etenee – katso tästä uusimmat tiedot Bidenin Helsingin-vierailusta ja Naton kokouksen jännitteistä
Stefanishynan mukaan ei ole vielä varmaa, osallistuuko presidentti Volodymyr Zelenskyi itse paikan päällä Vilnan huippukokoukseen.
10.38: Venäjän iskussa Etelä-Ukrainaan kuollut neljä – isku osui humanitaarisen avun toimituspaikkaan
Neljä ihmistä on kuollut Venäjän pommituksessa Orihivin kaupungissa Zaporizhzhjan alueella Etelä-Ukrainassa.
Venäjän pommitus osui humanitaarisen avun toimituspaikkaan asuinalueella, alueen kuvernööri Juri Malashko kertoi sosiaalisessa mediassa. Hän kutsui tekoa sotarikokseksi.
Iskussa kuolleet olivat 40–50-vuotiaita. (STT)
10.08: Uusi riippumaton arvio Ukrainassa kaatuneista venäläisistä: noin 47 000 kuollutta
Noin 47 000 venäläissotilasta on kuollut Venäjän hyökkäyssodassa Ukrainaan, kertoo uusi riippumaton arvio.
Arvion tekivät riippumattomat venäläiset uutismediat Meduza ja Mediazona yhdessä venäläisen tilastotieteilijän Dmitri Kobakin kanssa. He tarkastelivat muun muassa julkaistuja muistokirjoituksia, julkisia perintöasiakirjoja ja väestötilastoja.
He arvioivat sodassa kuolleen 40 000–55 000 alle 50-vuotiasta venäläistä miestä tämän vuoden toukokuun 27. päivään mennessä. Arvion suuri marginaali johtuu tarkan arvioinnin vaikeudesta.
Lukuun on laskettu Venäjän kansalaiset eikä se sisällä Itä-Ukrainan alueita, jotka ovat Venäjän tukemina julistautuneet itsenäisiksi. Luku nousee 125 000:een, jos mukaan lasketaan sotilaat, jotka ovat haavoittuneet niin vakavasti, etteivät pysty palamaan taisteluihin.
(STT)
9.57: ISW: Ukrainan vastahyökkäys edennyt ainakin kolmella alueella
Ukraina on onnistunut etenemään Bahmutissa ja jatkamaan vastahyökkäystä Berdjanskissa ja Melitopolissa, kertoo Yhdysvaltalainen ajatushautomo Institute for the Study of War (ISW) sunnuntaisessa Ukrainan sodan vaiheita käsittelevässä raportissaan.
ISW:n mukaan Venäjän puolustusministeriö sekä Kreml-mieliset sotabloggaajat kertovat ukrainalaisjoukkojen iskeneen Zaporizhzhjan länsiosissa.
Erään sotabloggaajan tietojen mukaan ukrainalaiset hyökkäävät venäläisten asemiin pienissä ryhmissä ja ovat ottaneet kohteekseen venäläisjoukkojen varastoja ja ifrastruktuuria.
9.18: Britannia: Venäjällä vaikeuksia hoitaa sotilaitaan – jopa puolet taistelukuolemista olisi voitu estää asianmukaisella ensiavulla
Venäjä kärsii lähes varmasti sotilaslääkintähuollon kriisistä, Britannian puolustusministeriö kertoo Twitterissä.
Todennäköisesti jopa puolet venäläisten taistelukuolemista olisi voitu estää asianmukaisella ensiavulla, puolustusministeriö sanoo ja lainaa Kalashnikov-yhtiön taistelulääketieteen johtajaa.
Jos twiittiketju ei näy oikein, voit katsoa sen täältä.
Venäläisiä on kaatunut päivittäin noin 400 lähes puolentoista vuoden ajan. Puolustusministeriön mukaan amputaatioita ja kuolemia ovat eniten aiheuttaneet erittäin hidas uhrien evakuointi ja kiristyssiteiden vääränlainen käyttö.
(STT)
7.17: Valkoinen talo puolustaa päätöstä lähettää rypälepommeja Ukrainaan, Venäjä syyttää sotarikoksesta
Yhdysvallat aikoo presidentti Joe Bidenin hyväksynnällä lähettää kiisteltyjä rypälepommeja Ukrainaan. Asiasta päätettiin viime viikon perjantaina, ja Valkoinen talo puolusti päätöstä sunnuntaina, uutisoi CNN vedoten uutisyhtiö ABC:hen.
Rypäleammuksia lähetetään osana Yhdysvaltain uutta 800 miljoonan dollarin aseapupakettia.
Päätös herätti tuoreeltaan kritiikkiä, sillä rypäleammukset voivat aiheuttaa kärsimystä siviileille. Esimerkiksi ihmisoikeusjärjestöt ovat vaatineet rypälepommien käytön lopettamista Ukrainassa.
CNN:n kertoo Valkoisen talon tiedottajan John Kirbyn perustelleen ammusten lähetyspäätöstä sillä, että Venäjä käyttää jo laajaan tuhoon kykenevää asetta.
Lue lisää: Amnesty: Venäjä käyttänyt toistuvasti kiellettyjä rypälepommeja Harkovassa
Venäjä on tuominnut Yhdysvaltain päätöksen, CNN kirjoittaa. Maan Washingtonin suurlähetystöstä viestittiin sunnuntaina, että Yhdysvallat myöntää nyt tekevänsä sotarikoksia luovuttaessaan ammuksia Ukrainalle.
Yhdysvaltain laki kieltää toimittamasta sellaisia rypäleammuksia, joista suutareita on yli yksi prosentti. Pentagon vakuuttaa, että Yhdysvaltojen rypäleammukset ovat moderneja ja kelvottomien osuus niissä on alle 2,35 prosenttia.
Lue lisää: Yhdysvallat lähettää Ukrainaan kiistanalaisia rypäleammuksia – näin päätöstä arvioivat sotatutkija ja ihmisoikeusasiantuntija
Sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö arvioi aiemmin MTV Uutisille, että yksi syy rypäleammusten lähettämiseen juuri nyt on Ukrainan vastahyökkäyksen odotettua hitaampi eteneminen. Rypäleammuksista siis toivotaan hyökkäykseen uutta puhtia.
– Toinen tulkinta voi olla se, että Ukrainalta alkavat ammukset loppumaan. Perinteisiä tykinammuksia ei tuoteta samaa tahtia kuin Ukraina niitä käyttää. Yhdysvalloilla myös on rypäleammuksia paljon varastoissaan, ja tätä kautta toivotaan, että Ukraina voisi jatkaa hyökkäystään, Käihkö sanoo.
5.55: Zelenskyi tapasi Dudan, keskustelu Naton huippukokouksesta
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ja Puolan presidentti Andrzej Duda tapasivat sunnuntaina Lutskissa koillis-Ukrainassa.
– Meillä oli lyhyt mutta oleellinen keskustelu Andrzej Dudan kanssa tulevasta Naton huippukokouksesta Vilnassa. Sovimme työskentelevämme yhdessä sen eteen, että saisimme aikaan Ukrainan kannalta parhaan mahdollisen tuloksen, Zelenskyin twiittasi tapaamisen jälkeen.
Jos twiitti ei näy oikein, voit katsoa sen täältä.
Asiasta uutisoi CNN.
Naton jäsenmaat tapaavat tiistaina alkavassa huippukokouksessa Liettuan pääkaupungissa Vilnassa. Keskusteluja tultaneen käymään ainakin Ruotsin Turkin jarruttamasta sotilasliiton jäsenyydestä, Ukrainan halusta päästä liittymään Natoon sekä liiton puolustusbudjetin kasvattamisesta.
Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg on pitänyt toistuvasti esillä sitä, että liittokunnan maiden kahden prosentin puolustusmenojen osuuden suhteessa bruttokansantuotteeseen on muututtava katosta lattiaksi.
Lue lisää: Naton huippukokouksesta uhkaa tulla Turkki-show – näistä asioista Vilnassa keskustellaan
5.00 Seuranta maanantain osalta alkaa
Huomenta, ja tervetuloa MTV Uutisten Ukrainan sodan seurannan pariin.
Sunnuntai 9.7.2023
22.40: Medvedev uhkaili iskuilla Ukrainan ja Itä-Euroopan ydinvoimaloihin kostona Ukrainan väitetystä iskusta
Venäjän turvallisuusneuvoston varapuheenjohtaja Dmitri Medvedev on uhkaillut iskuilla kolmeen ukrainalaiseen ydinvoimalaan ja ydinlaitoksiin Itä-Euroopassa. Tämä olisi Medvedevin mukaan kosto Ukrainan asevoimien väitetystä yrityksestä hyökätä "Nato-ohjuksin" Venäjällä sijaitsevaan Smolenskin ydinvoimalaan.
Asiasta kertovat muun muassa Ukrainska Pravda -lehti, venäläinen uutistoimisto Tass ja venäläinen Telegram-kanava Mash.
– Jos yritys hyökätä Smolenskin ydinvoimalaa vastaan Nato-ohjuksilla vahvistetaan, meidän pitäisi harkita skenaariota, jossa Venäjä iskee samanaikaisesti Etelä-Ukrainan ydinvoimalaan, Rivnen ydinvoimalaan ja Hmelnytskyin ydinvoimalaan sekä ydinlaitoksiin Itä-Euroopassa. Tässä ei ole mitään hävettävää, Medvedev on sanonut.
Ukrainan väitetystä iskusta ei ole virallista tietoa.
19.55: Biden: Ukrainasta ei voi tulla sodan aikana Naton jäsenmaata
Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin mukaan Ukrainan Nato-jäsenyys ei voi toteutua ennen kuin sota on ohi. Uutiskanava CNN:n sunnuntaina lähettämässä haastattelussa Biden sanoi, että Ukrainan ottaminen Natoon nyt merkitsisi sitä, että Nato olisi sodassa Venäjän kanssa.
Artikla 5:n mukaan Nato on sitoutunut puolustamaan jokaista hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaataan.
19.27: Virkamiesarvio: Ukrainan "harkittava strategiaansa uudelleen", jos kutsua Natoon ei saada Vilnassa
Ukrainalainen virkamies ja Ukrainan eurooppalaisen ja euroatlanttisen integraation varapääministeri Olha Stefanišynan mukaan Ukrainan täytyy "harkita strategiaansa uudelleen" ja pyrittävä saamaan lisää turvatakuita, jos sitä ei kutsuta Naton jäseneksi Vilnan huippukokouksessa.
Ukraina on toistuvasti pyytänyt Nato-jäsenyyden hakua, mutta useat sotilasliiton jäsenmaat, erityisesti Yhdysvallat, ovat olleet vastahakoisia kutsumaan Ukrainaa Nato-jäseneksi maan ollessa sotatilassa.
Asiasta kertoo The Guardian.
17.09: Ukrainan varapuolustusministeri saattoi myöntää maan osallisuuden Krimin Kertshinsillan räjäytykseen
CNN:n mukaan Ukrainan apulaispuolustusministeri Hanna Maliar saattoi myöntää Ukrainan osallisuuden lokakuussa tapahtuneeseen Kertshinsillan räjäytykseen.
Maliar listasi Telegramissa Ukrainan saavutuksia Venäjän hyökkäyssodan aikana.
– 273 päivää sitten, (me) käynnistimme ensimmäisen iskun Krimin sillalle häiritäksemme Venäjän logistiikkaa, Kaliar kirjoitti.
Listalla on myös Venäjän laivaston lippulaiva Moskvan upotus 451 päivää sitten ja Käärmesaaren vapauttaminen 373 päivää sitten.
CNN kertoo pyytäneensä Ukrainan asevoimilta lausuntoa sillan räjähdyksestä, mutta ei ole vielä saanut vastausta.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
Tältä Kertshinsillan räjähdys näytti valvontakameran kautta.
16.33: Ukrainassa vieraillut Puolan presidentti korosti yhtenäisyyden tarpeellisuutta Ukrainan kanssa
Puolan presidentti Andrzej Duda painottaa yhtenäisyyden tarpeellisuutta Ukrainan kanssa. Duda vieraili tänään ukrainalaisen kollegansa Volodymyr Zelenskyin kanssa Lutskin kaupungissa Ukrainan luoteisosassa.
Puola on Ukrainan suurimpia tutkijoita sotilasliitto Natossa. Se on myös sanonut haluavansa turvatakuut Ukrainalle muilta Naton jäsenmailta.
Naton huippukokous alkaa Liettuan Vilnassa tiistaina. Ukraina on toivonut kokouksen antavan selvän merkin siitä, että siitä voisi jonakin päivänä tulla sotilasliiton jäsen.
14.14: Brittitiedustelu: Venäjän valtiollinen media ei ollut valmistautunut Wagner-kapinaan
Brittitiedustelu arvioi tuoreimmassa katsauksessaan Venäjän valtiollisen median ja valtion hyväksymän median reagointia Wagnerin kaksi viikkoa sitten tapahtuneeseen kapinaan.
Jevgeni Prigožinin johtamaan kapinointiin reagointi tapahtui brittitiedustelun mukaan kolmessa eri vaiheessa. Alkuun mediat ei olleet lainkaan valmistautuneita tilanteeseen ja esimerkiksi Venäjän valtiontelevisio pysyi perinteisessä ohjelmistossaan.
Kun kapina päättyi, mediat pyrkivät oikomaan, etteivät maan turvallisuusjoukot olleet tilanteessa passiivisia. Venäjän narratiivissa alkoi korostua presidentti Vladimir Putinin ylistys. Mediassa vahvistui näkökulma kapinan kukistamisesta ilman verenvuodatusta.
Noin viikkoa myöhemmin kapinan merkitystä alettiin vähättelemään. Myös Prigožinin mainetta pyrittiin tahraamaan. Putin esiintyy taas julkisuudessa aiempaa enemmän.
Jos tviitti ei näy, voit katsoa sen tästä.
13.27: Lymanin iskujen uhriluku nousi yhdeksään
Kuolonuhrien määrä Venäjän eilisissä pommituksissa Donetskin alueen Lymanissa on noussut yhdeksään.
Asiasta kertoo The Kyiv Independent.
Iskuissa loukkaantui lisäksi 12 ihmistä.
Venäjä iski Lymaniin Smertš-raketinheittimillä lauantaina aamupäivällä. Venäläisjoukot hyökkäsivät myös Kramatorskin kaupunkiin Donetskin alueella eilen.
9.34: Saako Sergei Shoigu kenkää? ISW: Venäjällä saatetaan olla tekemässä päätöstä puolustusministeri Shoigun korvaamisesta
Wagner-palkkasotilasyhtiön juhannuskapina voi edelleen aikaansaada muutoksia Venäjän sotilasjohdossa, arvioi Institute for the Study of War (ISW) -ajatushautomo. ISW:n seuraaman merkittävän venäläisen sotabloggaajan mukaan Venäjällä saatetaan olla tekemässä päätöstä puolustusministeri Sergei Shoigun korvaamisesta.
ISW arvioi, että Venäjä pyrkinee myös varmistamaan, että sillä on määräysvalta Wagnerin johtajistoon ja taistelijoihin Afrikassa ja Lähi-idässä.
Kapinan vaikutukset Wagneriin ja sen johtajaan Jevgeni Prigozhiniin säilyvät epäselvinä, mutta Ukrainalle kapinasta on ISW:n mukaan ollut hyötyä.
9.23: Ukraina: Venäjä menetti päivässä 600 sotilasta
Ukraina väittää Venäjän menettäneen arviolta 600 sotilasta viimeisen vuorokauden aikana.
Venäjän päiväkohtaisiksi kalustotappioiksi Ukraina listaa muun muassa neljä panssarivaunua, 11 panssariajoneuvoa, 20 tykkiä ja seitsemän raketinheitintä.
Lukuja ei ole vahvistettu, eikä Venäjä ole juuri tappioitaan kommentoinut. Myös Ukraina julkaisee tietoja omista menetyksistään harvakseltaan.
Sotilasasiantuntijoiden, ajatushautomoiden ja länsiarvioiden laskelmat Venäjän kärsimistä miehistötappioista ovat pitkin sotaa olleet pääosin samansuuntaisia kuin Ukrainan luvut.
Jos tviitti ei näy, voit katsoa sen täältä.
9.10: ISW: Putin on "kykenemätön tai epätoivoinen"
Wagner-palkkasotilasryhmä siirtyy Valko-Venäjälle lepojakson jälkeen, väittää Wagner-komentaja Anton "Lotos" Yelizarov venäläisen sotabloggarin haastattelussa. Haastattelusta kertoo Yhdysvaltalainen ajatushautomo Institute for the Study of War (ISW).
Yelizarovin mukaan Wagner-johtaja Jevgeni Prigozhin henkilökohtaisesti määräsi kaikki Ukrainassa sotineet Wagner-taistelijat lomalle, joka kestää elokuun alkuun. Loman tarkka päättymispäivä ei ole tiedossa.
Venäjä on virallisesti antanut juhannuksena kapinoineille Wagner-taistelijoille kolme vaihtoehtoa: allekirjoittaa sopimus maan puolustusministeriön kanssa, mennä kotiin tai siirtyä Valko-Venäjälle.
ISW arvioi, että Venäjän presidentti Vladimir Putinin ja Prigozhinin välisen sopimuksen yksityiskohdat saattavat yhä olla yhä työn alla. Valko-Venäjän presidentti Aljaksandr Lukashenka väitti aiemmin tällä viikolla, että Wagner-johtaja Prigozhin on nyt Pietarissa, eikä Valko-Venäjällä, kuten aiemmin raportoitiin.
Lue lisää: ISW: Putin on "kykenemätön tai epätoivoinen" tai sitten hänellä on perusteeton luottamus Prigozhiniin ja Wagneriin
7.17: Boris Johnson rypälepommeista: "Biden teki vaikean mutta rohkean päätöksen"
Britannian entisen pääministeri Boris Johnsonin mukaan Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin päätös lähettää rypälepommeja Ukrainan joukoille on oikea.
Johnson kuvailee viestipalvelu Twitterissä julkaisemassaan tviitissä, kuinka "Biden teki vaikean mutta rohkean päätöksen".
– Nämä ovat kamalia aseita. Mutta Putin on käyttänyt näitä jo yli vuoden umpimähkäiseen viattoman kansan teurastukseen.
Johnsonin mukaan on tärkeää auttaa ukrainalaisia voittamaan.
– Mitä nopeammin autamme ukrainalaisia voittamaan, sitä enemmän ihmishenkiä pelastamme. Eikä saa unohtaa – ukrainalaiset käyttävät näitä aseita omalla maaperällään ja suojellakseen itseään.
Jos tviitti ei näy, voit katsoa sen täältä.
7.03: Tutkija: Putinin atomiasekortti on ässä – "itsetuhoisen ja epätoivoisen" Kremlin ydinisku on niin karmea vaihtoehto, että se näkyy lännen päätöksissä
On epäselvää, mitä oikeasti tehtäisiin, jos Venäjä käyttäisi ydinaseita, sanoo Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin johtaja Tuomas Forsberg.
Hiroshima ja Nagasaki ovat vielä pitkään ihmisten mielissä sienipilvien lanaamia rauniokaupunkeja. Ydinaseissa on maailmanlopun kaiku, ja Kreml tietää sen. Siksi ydinasekortti on ollut osa Kremlin asearsenaalia Ukrainan suurhyökkäyksen alusta alkaen.
Todennäköisyys sille, että presidentti Vladimir Putinin johtama Venäjä päätyisi käyttämään ydinaseita, on liki kaikkien arvioiden perusteella äärimmäisen matala.
Venäjän ydinaseiskua ei voida kuitenkaan kokonaan sulkea pois, sanoo Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin johtaja Tuomas Forsberg MTV Uutisille puhelinhaastattelussa.
Kremlin on viime aikoina tyypillisesti tulkittu pelanneen ydinasekorttinsa, kun sillä on ollut sotilaallisesti ja/tai poliittisesti poikkeuksellisen heikko tilanne joko Ukrainassa tai yleisemmin.
– Ydinaseen käyttö on vaihtoehtona niin karmea, että pienikin todennäköisyys vaikuttaa politiikkaan. Sitä skenaariota pidetään lännessä yllä vähän isompana kuin mikä sen todennäköisyys on, Forsberg sanoo.
Lue lisää: Tutkija: Putinin atomiasekortti on ässä – "itsetuhoisen ja epätoivoisen" Kremlin ydinisku on niin karmea vaihtoehto, että se näkyy lännen päätöksissä
5.45: Turkista Ukrainaan palanneet Azovstalin puolustajat aikovat palata rintamalle
Turkista Ukrainaan palanneet Azovstalin puolustajat sanovat jatkavansa taistelua Ukrainan puolesta, kertoo uutissivusto Ukrainska Pravda.
Azovin rykmenttiä Azovstalin puolustustaistelussa komentanut Denys Prokopenko sanoi lauantaina Länsi-Ukrainan Lvivissä, että he jatkavat taistelemista yhdessä ukrainalaisten rinnalla.
– Tulemme todellakin näyttämään paikkamme taistelussa, Prokopenko sanoi.
Prokopenkolta kysyttiin, aikovatko he palata rintamalle.
– Totta kai. Siksi palasimme Ukrainaan. Se on meidän tärkein tavoitteemme, Prokopenko vastasi.
Lauantaina Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi toi Prokopenkon lisäksi neljä Azovstalin puolustusta johtanutta ukrainalaissotilasta mukanaan Turkista.
Viisikko jäi Venäjän sotavangiksi Mariupolin Azovstalin terästehtaan puolustuksen kaatuessa viime vuoden toukokuussa, mutta heidät vapautettiin viime syyskuussa vankienvaihdon yhteydessä Turkkiin.
Venäjän kanssa tehdyn sopimuksen mukaan heidän olisi ollut määrä pysyä Turkissa aina sodan loppuun saakka. Venäjän mukaan sekä Ukraina että Turkki rikkoivat sopimuksen ehtoja.