Kun mieli keventyy, on kehonkin helpompi keventyä. Elämäntapamuutoksissa onnistuu kun oppii huomaamaan ja muuttamaan arjen tottumusten lisäksi myös omia ajattelutapoja. Mielentaitojen harjoitteluvinkkejä voi kokeilla vaikkapa kävelyllä.
Syömiseen liittyy usein paljon tunteita, ajatusten tulkintoja ja kokemuksia, joiden syntyä ymmärtämällä voi valita toisenlaisia tottumuksia. Ns. tunnesyöminen ei laannu useinkaan syömisen kieltämisellä tai parempien tapojen päätöksillä, vaan tarvitaan omien ajatusratojen ja tunnekokemusten hyväksyvää tutkiskelua. Mielenliikkeitä tunnistamalla ja mielentaitoja harjoittelemalla voi löytyä hyvinvointia tuottavia oivalluksia, jotka johtavat keventymiseen elämänoloisella tavalla.
Kehotietoisuuden, omien ajatusten, tulkintojen, tuntemusten sekä tunteiden syntymekanismin ymmärtämistä harjoitellaan viime vuosina suosituksi tulleilla tietoisuustaitokursseilla. Tietoisuustaito-käsitteellä tarkoitetaan tietoista läsnäoloa (engl. mindfulness) ja tietoisuutta mielen tuottamista kokemuksista ja tulkinnoista. Tietoisuustaitoja opetellaan hyvin käytännöllisessä tarkoituksessa - jotta elämästä tulisi hallittavampaa ja mielekkäämpää. Tietoisuustaitoharjoitusten pyrkimyksenä ei ole päästä eroon ongelmista vaan oppia hyväksymään ne ja elämään niiden kanssa. Mielenhallintataidoilla on tutkimusten mukaan myös positiivisia vaikutuksia hyvinvointiin ja terveyteen.
Mieli rauhoittuu kävellessä
Kävellessä voi keskittyä tarkastelemaan oman kehon ja mielen toimintaa. Perinteisissä kävelymietiskelyn muodoissa ohjataan ajatukset keskittymään kävelytuntemuksiin. Kävelyn rytmisyys rauhoittaa mieltä ja ympäristön havainnoiminen herkistää aistit. Kävelemään lähtiessä mieleen saattavat tulvahtaa monenlaiset arjen huolet, päivän tapahtumien käänteet tai tulevien päivien koukerot. Kävelyn jatkuessa mieli rauhoittuu ja ajatusten voi antaa tulla ja mennä huolettomammin. Loppumatkasta mieli on toivottavasti rauhoittunut ja huomio kiinnittyy jo ympäristön kauniisiin yksityiskohtiin, tuulen vireeseen, lintujen ääniin - jokatapauksessa tähän hetkeen.
– Olemme vain harvoin läsnä tässä hetkessä. Silloin monet asiat jäävät meiltä huomaamatta. Jos jatkuvasti mietimme vain kauppalistaa tai työasioita, niin se, mitä todellisuus tuo aisteihimme tässä ja nyt katoaa meiltä, muistuttaa tietoisuustaitokursseja vetävä filosofi Timo Klemola.
Keho on aisteineen läsnä tässä hetkessä, jos vain keskitymme kuuntelemaan kehon viestejä. Miten aistimme kehon, kun se ottaa askeleita? Voimme tuntea, miten jalka osuu maahan, miten paino siirtyy kantapäältä päkiälle, miten paino siirtyy koko jalalle, kun toinen jalka irtoaa maasta jne. Näköaistiin keskittymällä voimme yrittää havainnoida maiseman ja luonnon pieniä yksityiskohtia. Voimme keskittyä tarkastelemaan kaunista puuta taivasta vasten, millainen runko sillä on, miten tuuli heiluttaa sen oksia jne. Voimme aistia tuulta kasvoillamme ja tuoksuja nenässämme.
Kun keskitymme kävelyn tuntemuksiin tai ympäristön tuottamiin aistimuksiin, niin mielemmekin on keskittynyt olemassa olevaan hetkeen. Kävelyretkille syntyy uusi, henkinen ulottuvuus ja kävelemään voi lähteä mielenvirkistysmielessä. Mielentaitokävelyssä mieli ei muistele tai murehdi menneisyyttä, eikä suunnittele tai huolehdi tulevaisuudesta. Mielen keskittymistä harjoittelemalla huomaamme, että voimme suunnata tarkkaavaisuuden haluamaamme asiaan. Samaa taitoa voi hyödyntää vaikkapa syömiseen liittyvien mielikuvia vaihtamisessa.
Keskity kävelyyn -harjoitus
Shutterstock
• Hidasta kävelyäsi
• Tarkastele askelta: Millaiselta alusta tuntuu jalkapohjaa vasten? Miten jalkapohja rullaa kantapäältä päkiälle? Mieti askel askeleelta ja huomaat, kuinka kävely rauhoittuu entisestään
• Tarkastele kehon pystylinjausta; Miten jalkapohjista löytyy tasapaino? Miten ylväältä tunnet itsesi? Millaiselta ryhti ja keskivartalon kannatus tuntuu
• Tarkastele kävelyn rytmiä; Miten keho joustaa askeltaessa? Miten pää keinuu liikkeen tahdissa? Millainen rytmi kaikuu koko kehossasi?
• Tarkastele hengitystä: Miltä sisäänhengitys tuntuu nenässäsi? Entä uloshengitys - kumpi tuntuu lämpimämmältä? Miten pallea, kylkiluut ja vatsa toimivat hengityksessä? Miten hengitys rauhoittuu?
• Tarkastele ympäristöä; Millaisia ääniä kuulet? Mitä näet kaukana, mitä lähellä? Miltä ilmanvirtaus/tuuli tuntuu ihossa - entä sormenpäissä?
• Yhdessä kävellessä sovi, että puhua voi vain havainnoista tässä ja nyt - ei menneistä eikä tulevista.
Teksti: Sirpa Arvonen
Lähteet:
Haastattelu 19.3.2010: Timo Klemola, FT. www.visioi.net
Brown,K.,Ryan,B.2003. The Benefits of Being Present: Mindfulness and Its Role in Psychological Well-Being. Journal of Personality and Social Psychology 2003, Vol. 84