Tavallisen kansalaisen näkökulmasta ensi vuoden budjetti on keikarointia palkkaveron näennäisen keventämisen sekä sosiaalimaksujen ja kulutusverojen kiristämisen välillä.
Lopputulos on se, että kiristykset nuijivat kevennykset ja suurimmalla osalla kansalaisista verotus kiristyy.
Veronmaksajain Keskusliiton taulukko kertoo, että palkansaajan verotus kiristyy kuukausiansion mukaan seuraavalla tavalla:
- 2300 euroa/kk: korotus 0,1 prosenttiyksikköä (30 €/vuosi)
- 3400 €/kk: korotus 0,4 prosenttiyksikköä (160 €)
- 5700 €/kk: korotus 0,5 prosenttiyksikköä (360 €)
- 9000 €/kk: korotus 0,5 prosenttiyksikköä (580 €)
Vakuutusmaksut kiristävät yhä verotusta
Hallitus on ilmoittanut keventävänsä pieni- ja keskituloisten verotusta 200 miljoonalla eurolla vuodessa. Miksi verotus kuitenkin kiristyy:
Veronmaksajain Keskusliiton pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola kertoo, että kyse on työttömyysvakuutusmaksujen noususta.
– Samaan aikaan kun luvataan tuloveron kevennyksiä, palkasta perittävä työttömyysvakuutusmaksu nousee 0,25 prosenttiyksikköä.
– Samoin nousevat työeläkevakuutusmaksu 0,44 ja sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu 0,66 prosenttiyksikköä. Viimeksi mainitulla korvataan muiden muassa lääkekuluja ja lääkärinpalkkioita.
Mainitut eläke- ja sairausmaksujen korotukset eivät kuitenkaan johdu nykyisen hallituksen päätöksistä, vaan niistä on päätetty jo edellisen hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen kiky-sopimuksen yhteydessä vuoteen 2022 saakka.
200 miljoonan kompensaatio ei riitä
Kansan silmissä kiristykset menevät Rinteen hallituksen piikkiin.
– Uudella hallituksella ei ole tapana lähteä puuttumaan tällaisiin aiemmin tehtyihin päätöksiin, kertoo Kirkko-Jaakkola.
– Hallitus tarjoaa sitten korvaukseksi 200 miljoonan euron verokevennyksen, mutta tämä kompensaatio ei kuitenkaan riitä. Maksujen korotukset syövät kompensaation ja lopputulos on tulonsaajalle negatiivinen.
Kirkko-Jaakkola sanoo kuitenkin, että pienituloisimmat, eli eläkeläiset ja työttömyysturvalla elävät hyötyvät tuosta 200 miljoonan veronkevennyksestä.
Polttoainevero kiristyy
Toisaalta Rinteen hallitus rokottaa kansan ostovoimaa ihan omillakin päätöksillä, jotka koskevat kuluttamista, eli valmisteveroja sekä kotitalousvähennystä ja asuntolainan korkovähennystä:
Bensiinin verotus kiristyy 6,3 senttiä litraa kohden ja dieselin verotus kiristyy 6,9 senttiä litraa kohden.
Jos ajat noin 15 000 kilometriä vuodessa ja autosi kuluttaa keskimäärin 7 litraa 100 kilometriä kohti:
- bensiiniauton polttoainekulut nousevat noin 68 euroa vuodessa
- dieselauton polttoainekulut nousevat noin 60 euroa vuodessa
Tupakan ja limsan verot kiristyvät
Jos et halua kiristyvien kulutusverojen nakertavan kukkaroasi, kannattaa miettiä litkittyjen limonadipullojen ja ostettujen tupakka-askien määrää.
Limonadin verotus kiristyy 9 senttiä suurempaa 1,5 litran pulloa kohden ja tupakan verotus 45 senttiä askia kohden.
Asuntolainan korkovähennystä leikataan liki puoleen
Kotitalousvähennyksen ja asuntolainojen korkovähennyksen heikkenemiselle kuluttaja ei mitään voi.
Asuntovelallinen toivoo nyt yhä enemmän, että korot pysyisivät nollatasolla ja marginaalit matalalla. Ensi vuoden alusta korkojen vähennyskelpoisuus putoaa 25 prosentista 15 prosenttiin, siis liki puolella.
Matalan korotason ansiosta kiristys rokottaa 100 000 euron asuntovelallista ”vain” 20-30 euroa vuodessa ja 300 000 euron velallista 70-90 euroa.
Kotitalousvähennys heikkenee
Kotitalousvähennyksen vuosikatto putoaa 2400 eurosta 2250 euroon (omavastuuosuus 100 euroa) ja työn vähennyskelpoinen osuus 50:stä prosentista 40 prosenttiin.
Kotitalousvähennyksen vuosikaton putoamisen vaikutusta voi demonstroida kuvitteellisella kirvesmiehen laskulla:
Jos lasku on esimerkiksi 4000 euroa, ensi vuonna kotitalousvähennykseen sää tästä 40% sadan euron omavastuuvähennyksen jälkeen, eli yhteensä 1500 euroa.
Tänä vuonna vähennykseen olisi jäänyt 1900 euroa.
Jos kirvesmiehen työstä olisi laskuttamisen sijaan maksanut palkkaa, kotitalousvähennykseen saisi summasta palkanmaksajana 15 prosenttia. Aiemmin summasta on voitu maksaa 20 prosenttia.