Yhdysvallat surmasi viime yönä al-Qaidan johtajan, Aiman al-Zawahirin. Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola uskoo tapauksen tuovan jonkinlaista lohtua terrori-iskujen uhrien omaisille.
Egyptissä syntynyt Aiman al-Zawahiri nousi al-Qaidan johtajaksi Yhdysvaltain surmattua Osama bin Ladenin Pakistanissa vuonna 2011.
Hän oli yksi syyskuun 11. päivän terrori-iskujen pääsuunnittelijoista.
– Totta kai se tuo jonkinlaista lohtua siihen lohduttomuuteen, mitä syyskuun 11. päivä yhdysvaltalaisille ja koko maailmalle tarkoitti, kun siirryttiin tähän terrorismin aikakauteen, uskoo Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltolta.
Al-Zawahiri kuoli Yhdysvaltain tiedustelupalvelu CIA:n toteuttamassa lennokki-iskussa Afganistanin pääkaupungissa Kabulissa. Al-Zawahiri oli seisomassa turvatalonsa parvekkeella Kabulissa, kun Yhdysvaltojen lennokki surmasi hänet.
Vielä vuosi sitten Yhdysvallat vetäytyi maasta melko kaoottisissa olosuhteissa.
Al-Zawahiria on etsitty kolmen eri presidentin kausien aikana. Hänen löytymisellänsä Bidenin kaudella on Aaltolan mukaan sisäpoliittinen ulottuvuus, sillä surmaa voidaan pitää presidentin vahvuuden näyttämisenä.
– Kyllä se tuo varsinkin uhreille ja lähiomaisille tiettyä ajatusta siitä, että asiat ovat liikkuneet eteenpäin ja ne, jotka olivat vastuussa, ovat viimeinkin joutumassa vastuuseen.
Al-Zawahirin löytyminen ja surmaaminen kuvastaa myös Yhdysvaltojen pitkää muistia vastaavanlaisissa asioissa.
– Voi juosta, mutta ei pääse karkuun.
Miten al-Zawahiri löydettiin?
Aaltolan mukaan Afganistanin hallinnon muuttumisen jälkeen al-Qaida on voinut ajatella pystyvänsä liikkumaan alueella vapaammin.
– He ovat tulleet ehkä pois näistä luolistaan, enemmän olleet tekemisissä afgaanihallinnon kanssa ja sitten joku on heidät ilmiantanut. Tai sitten he ovat tulleet sen verran näkösälle, että heidät on ollut helppo saada kiinni, tunnistaa ja tuhota.
Hän pitää myös mahdollisena, että nykyinen Taleban-hallinto olisi halunnut päästä eroon yhdistymisestä terrorismiin.
– Toisaalta voi hyvinkin olla, että nykyhallinto on läheisissä väleissä terrorististen tahojen kanssa, mutta al-Qaida ei ehkä ole enää sitä parasta terrorismia, mitä Taleban ehkä haluaisi ylläpitää ja tukea.
– Ehkä kilpailevien ryhmien kissanhännänveto on voinut johtaa myös tähän.
Joka tapauksessa al-Zawahirin olinpaikan selvittäminen on ollut todennäköisesti monimutkaista. Vastaavanlaisissa operaatioissa käytetään yleensä niin henkilötiedustelua kuin signaalitiedustelua.
Aaltolan mukaan Yhdysvaltojen välineet ovat uniikkeja.
– Kaikki muistavat sen, miten Yhdysvallat kykeni ennustamaan Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan. Yhdysvalloilla on keinoja ja resursseja käytössään.
Tästä huolimatta Aaltola muistuttaa, että yksittäisten ihmisten kiinnisaaminen on vaikeaa. Lennokki-iskut voivat myös vaatia ulkopolisia uhreja.
– Ne ovat melko verisiä iskuja.
Aaltola uskoo, että Yhdysvallat pystyisi tekemään vastaavanlaisia iskuja missä vain päin maailmaa.
– En usko, että Taleban-hallinto on niitä kykenevä torjumaan. Saattaa olla, että he eivät olleet edes halukkaita niitä torjumaan.
Lue myös: Yksityiskohdat al-Qaidan johtajan surmasta: Tällaista tuhoa salaperäinen veitsiohjus sai aikaan
Voidaanko al-Qaidalta odottaa kostoa?
Iskun onnistuminen tarkoittaa Aaltolan mukaan myös sitä, että al-Qaidan johto on ”käsien ulottuvilla”. Hän pitää todennäköisenä, että al-Zawahirin tilalle löytyy uusi henkilö.
– Joku ottaa aina seuraavan kapulan tässä makaaberissa viestissä, jossa terroristiset ryhmittymät seuraavat toisiaan. Toiset laskevat ja toiset nousevat.
Terroristijärjestöllä on toimintakykyä sekä soluja eri puolilla Lähi-Itää. Aaltola muistuttaa, että kaikki solut eivät ole edes tiedossa.
– Heidän iskukykynsä on ollut aika rajoitettua ja myös Isis-järjestön iskukyky on ollut viime aikoina alenemaan päin.
Aaltolan mukaan ”terrorisminvastainen kamppailu on tullut tiensä päähän”, mutta yksittäisiä iskuja tulee jatkossa myös Euroopassa.
Aaltola kuitenkin katsoo, että huomio kiinnittyy tällä hetkellä enemmän valtioiden välillä olevaan ”geostrategiseen peliin”.
– Huomio kiinnittyy nyt enemmän suurvaltasuhteisiin ja sotaan perinteisemmässä mielessä.
Katso tästä koko Aaltolan haastattelu:
16:18
