F1-sarjassa joitain viime vuosikymmenten legendaarisimpia autoja rakentamassa ollut huippuinsinööri Paddy Lowe kertoo Mika Häkkisen olleen omalla tavallaan mielenkiintoisin kuljettaja, jonka kanssa hän on koskaan työskennellyt.
Pitkän uran formula ykkösissä tehnyt Lowe oli 1990-luvulla tuomassa innovaatioita Williamsin täysin ylivoimaiseksi osoittautuneeseen kauden 1992 autoon ja myöhemmin nostamassa McLarenia takaisin vallankahvaan vuosikymmenen lopulla.
2010-luvulle tultaessa Lowe oli yksi Mercedeksen jättimenestyksen kulmakivistä. Epäonnistuneen Williams-paluunsa jälkeen hän jätti sarjan pari vuotta sitten.
Urallaan muun muassa Nigel Mansellin, Ayrton Sennan, Alain Prostin ja Lewis Hamiltonin kanssa työskennellyt Lowe muistaa kuitenkin Mika Häkkisen täysin poikkeuksellisena kykynä.
– Mikan kanssa työskentely oli todella hauskaa. Hän oli niin nopea ja osasi ajatella hyvin muista poikkeavalla tavalla, Lowe kertoo Beyond the Grid -podcastissa.
– Mikalla ei ollut minkäänlaista pelkoa autoa kohtaan, joten mitä tahansa halusitkaan kokeilla, hän oli valmis testaamaan sitä radalla. Hän oli auton hallitsemisen mestari eikä mikään ollut hänelle liian vaikeaa, 59-vuotias Lowe muistelee.
Häkkisen huimapäisyys ei karissut edes vuonna 1995 Australian Adelaidessa tapahtuneen vakavan loukkaantumisen jälkeen. Töihin palatessaan suomalaiskuski pääsi nopeasti kiinni entiseen työtahtiin ja voitti vielä molemmat mestaruutensa 1998 ja 1999.
Lowella on hyviä esimerkkejä Häkkisen vaaroja pelkäämättömästä luonteesta.
– Istuimme kerran palaverissa odottaessamme moottorin vaihtoa. Nostin esiin idean käsikaasusta. Kädet ovat paljon lähempänä aivoja kuin jalat, joten ajattelin, että sen täytyi olla parempi.
– Itse asiassa rakensimme sen ja kokeilimme sitä, mutta ei se toiminut eri syistä. Hän oli yksi harvoista kuskeista, joka olisi ollut valmis kokeilemaan sitä.
Häkkinen loksautti leuat auki Silvestonen testissä
Toinen, varsin mullistavaksi keksinnöksi vuonna 1997 noussut innovaatio McLarenin ohjaamoon sijoitetusta kolmannesta polkimesta nousi Häkkisen ansiosta aivan uudelle tasolle. Kyseessä oli jarrupoljin, jolla kuski pystyi vaikuttamaan joko vasemman tai oikean puolen takapyörään mutkista ulos kiihdyttäessä.
– Jarrutusohjauksella pääsi sekunnin nopeammin kierrosta kohti, mutta siihen ei ollut mitään käyttöohjeita. Meillä oli joku ajatus, miten sitä ehkä käytettäisiin, mutta mitään simulaatioita siitä ei ollut, Lowe taustoittaa.
– Me vain laitoimme sen autoon ja sanoimme Mikalle, että ”kuules, näin se toimii – mene kokeilemaan, mitä saat siitä irti”. Vain Mikan tapainen kuski pystyi menemään radalle ottamaan siihen tuntumaa, ja ajamaan sekunnin nopeammin.
Tallikaveri David Coulthard halusi käyttää autossaan kytkinpoljinta, joten lisäjarrupoljin voitiin sijoittaa vain Häkkisen autoon. Silverstonen radalla tehdyssä testissä Häkkinen löi lopulta kaikki ällikällä.
– Sitä oli tarkoitus käyttää mutkan ulostulossa hitaissa ja keskinopeissa mutkissa. Mika käytti sitä Copse-mutkan sisääntulossa, joka ajettiin kuutosvaihteella kaasu pohjassa.
– Emme kuitenkaan olleet ikinä käskeneet häntä tekemään niin. Hän vain ajatteli, että se saattaisi toimia, Lowe kertoo.
McLaren otti edellisvuodesta asti kehitetyn salaisen aseen käyttöönsä kauden 1997 lopulla. Sillä Häkkinen ajoi ensimmäisen voittonsa Espanjan Jerezissa ja aloitti myös kauden 1998 vauhdikkaasti ennen kuin kilpailijat pääsivät keksinnön jäljille. Lopulta nämä saivat torpattua jarruohjauksen vuoden 1998 alkupuolella vedoten säännöissä kiellettyyn nelipyöräohjaukseen, vaikka lisäpoljin ei näiden aurauskulmaan vaikuttanutkaan.
Mika Häkkisen mestaruusmarssia tämä ei kuitenkaan estänyt.