Miksi miehen poistaminen titteleistä kuohuttaa tunteita? – "Mies on monen mielestä yhä ihmisen perusmuoto, neutraali"

Kun tymäkän sytytysnesteen lisäksi nuotioon heitti ehdotuksen eduskunnan puhemiehen tittelin muokkaamisesta, roihahti niin, ettei sitä sammuta hetkessä paraskaan palomies, anteeksi, pelastaja.

Bensaa liekkeihin heitti myös Ylen Sanna Ukkola kolumnillaan. #sanatpalamaan-aihetunniste alkoi trendata välittömästi Twitterissä. Hampaisiin otettiin muun muassa yhdyssana poikamiestyttö, jonka kääntämisessä ulkomaisille kielille voi tulla haasteita vastaan.

"Olipa hyvä, että ehdin vielä olla puhemies"

MTV Uutisten haastattelemissa kielenkäytön ammattilaisissa Aamulehden pääkirjoitus herätti tunteita laidasta laitaan.

– Ensimmäinen ajatus oli, että olipa hyvä, että ehdin olla vielä eduskunnan puhemies, ensimmäisenä naisena puhemiehen tehtävään vuonna 1994 valittu Riitta Uosukainen tokaisee MTV Uutisille.

Aamulehti kertoi alkavansa käyttää puhemiehestä vastaisuudessa titteliä puheenjohtaja. Virallisissa yhteyksissä puhemiehen termi säilyy, sillä se on kirjattuna perustuslakiin. Myöskään nykyinen puhemies Maria Lohela (sin.), ei Helsingin Sanomien mukaan hyväksy termin muuttamista.

Uosukainen on jyrkästi sitä vastaan, että perustuslakia lähdettäisiin muokkaamaan puhemies-tittelin muuttamiseksi.

– Sehän on historiallinen, traditionaalinen nimike eikä suinkaan sukupuolelle osoitettu. Kun tehtävää hoidin, jokainen näki, että siellä oli nainen, joka hoiti puhemiehen tehtävää. Ja se oli minulle ihan ok, Uosukainen jatkaa.

Uosukainen korostaa ottavansa kantaa vain puhemies-termin muuttamiseen ei muihin ammattinimikkeisiin.

Aloitteesta ilahtunut Feministipuolueen puheenjohtaja Katju Aro olisi valmis lakimuutoksiin.

– Sukupuolitettua kieltä tulee purkaa myös laissa, koska lainsäädäntö synnyttää ja ylläpitää normeja. Eduskunnan puheenjohtaja olisi sopiva ja arvokas nimike tehtävälle, Aro kertoo MTV Uutisille.

"Kuin katsoisi Turhapuro-leffaa sadatta kertaa"

Toimittaja-juontaja Tuomas Enbuske kertoi Twitterissä aluksi tympääntyneensä aiheesta virinneeseen keskusteluun.

– Kuin katsoisi Turhapuro-leffaa sadatta kertaa. Tietää jokaisen hahmon repliikin ulkoa etukäteen, vaikkei haluaisi.

Enbusken mukaan aihe puhuttaa, koska kieli on "rakas ja saatanan tärkeä".

– Ihana aihe, positiivinen juttu Aamulehdeltä ja kannatettava hanke. Siitä tulee kaikenlaisia koomisia ajatuksia mieleen, mutta ei se haittaa. Jos joku raivostui siitä, senkin ymmärrän, Enbuske kertoo MTV Uutisille.

Enbusken mukaan juttu todisti jälleen kerran, millainen valta medialla on ihmisten ajatteluun.

– Kyllä voisin tämän takia tilata Aamulehden. Kyseessä on perinteisesti konservatiivinen ja kokoomuslainen lehti, joten sitä parempi. Jos se olisi ollut joku Voima-lehti, tämä kampanja olisi ollut ihan plääh, Enbuske jatkaa.

"Kieli on peili maailmaan"

Feministipuolueen puheenjohtaja Aro ilahtui Aamulehden aloitteesta etenkin siksi, koska se syntyi yhden lukijapalautteen perusteella.

– Kieli muokkaa ajattelua ja on peili maailmaan. Kuten ystäväni sanoi, joskus tasa-arvo etenee ihan vain sillä, että pyytää.

Muista medioista myös Yle kertoo harkitsevansa nykyistä sukupuolineutraalimpaa termistöä. Suomen Tietotoimisto ei ole ainakaan toistaiseksi muuttamassa käytäntöjään. STT:n mukaan se pyrkii ottamaan sukupuolten esittämisen journalismissa huomioon kaikessa työssään, niin kuvissa kuin haastateltavien valinnassa ja kielellisissä kysymyksissä.

– Sukupuolineutraali kieli on suositeltavaa kaikkialla, Euroopan neuvoston linjauksen mukaisesti, Katju Aro muistuttaa.

Kieli muuttuu jatkuvasti. Sen huomaa pelkästään kurkkaamalla Helsingin Sanomien 50 vuotta sitten -palstalle.

– Jopa 20 vuotta vanha kieli voi olla koomisen kuuloista, sata vuotta sitten kirjoitettu jopa outoa. Median kieli on kaunistunut ainakin etnisistä vähemmistöistä ja seksuaalivähemmistöistä kirjoitettaessa, Tuomas Enbuske sanoo.

"Mies on ihmisen perusmuoto"

Mutta miksi aiheesta nousi juuri nyt myräkkä? Tätä kummastelee etenkin emeritapuhemies Uosukainen.

– Lehtikieli on muuttunut 50 vuoden aikana. Mutta ei se uusi kieli silti sen ilmaisevampaa ole. Minusta lehdillä pitää olla tärkeämpääkin pohtimista kuin tämmöinen, Uosukainen jyrähtää.

Aron mukaan ammattinimikkeisiin on vuosikymmenten varrella pesiytynyt useita piiloviestejä työtehtävien sukupuolittuneisuudesta.

– Kun miehiä on tullut naisvaltaisille aloille, monia naista merkitseviä nimikkeitä on muokattu sukupuolineutraaleiksi. Esimerkiksi lentoemännästä tuli stuertti. Se, että miespäätteitä ei ole poistettu yhtä innokkaasti kertoo siitä, että mies on monen mielestä yhä ihmisen perusmuoto, neutraali.

Aihetta käsittelee laajemmin muun muassa kielentutkija Mila Engelberg  väitöskirjassaan Yleispätevä mies: Suomen kielen geneerinen, piilevä ja kieliopillistuva maskuliinisuus.

Korjattu Mila Engelbergin sukunimen kirjoitusasua kello 13.01.