Suomessa kytee miljardien eurojen aikapommi, jonka purkamiseksi muutoksia tehdään liian hitaasti. Professori Tuula Putus kertoo varoittaneensa tilanteesta sosiaali- ja terveysministeriötä jo 1990-luvulla.
– Valtaapitävät ja vastuunkantajat ovat vaihtuneet, ongelmat ovat pysyneet ja hintalappu kasvanut, työterveyshuollon ja ympäristölääketieteen professori Tuula Putus kertoo.
Pommi, jota ei saada purettua ja jonka osalta kello tikittää kohti loppua, on nimeltään home: Tarkemmin sanottuna kosteus- ja sisäilmavauriot julkisissa rakennuksissa, kuten kouluissa, hoitolaitoksissa ja muissa virastoissa.
Viime viikkoina kohkatut Suomen suurimman synnytyssairaalan Kätilöopiston sisäilmaongelmat ovat vakavia, mutta valitettavasti vain pisara sameassa valtameressä.
Isketään pöytään tilastofaktoja maaliskuussa julkaistusta Rakennetun omaisuuden tila (ROTI) -raportista.
– Joka viides julkinen palvelurakennus on vaurioitunut merkittävästi. – Vaurioituneissa tiloissa oleskelee tai työskentelee päivittäin puoli miljoonaa lasta, vanhusta, sairasta ja työssäkäyvää aikuista. – VTT on arvioinut kosteus- ja homevaurioiden takia syntyvän kansantaloudellisia menetyksiä yli miljardi euroa vuodessa. – Tämän lisäksi Tehyn jäsenille lähetetyssä kyselyssä selvisi, että kosteusvaurioita, homeen hajua ja näkyviä homekasvustoja on vähintään joka viidennellä terveydenhuollon työpaikalla. – Rakennusten korjausvelan kokonaismääräksi arvioidaan 30-50 miljardia euroa. Kysely liittyy Turun yliopiston tekemään tutkimukseen, jossa professori Putus oli vastuuhenkilönä. Kysely oli laaja, siihen vastasi 13 560 henkilöä. |
Kyseessä on karkea kokonaisarvio, sillä ROTI-projektisihteeri Helena Soimakallion mukaan juuri homevaurioiden korjauskustannuksista ei ole tarkkaa tutkimusta.
Korjausrakentamisen arvo on vuosittain 12 miljardia, ja VTT arvioi, että seuraavan 10 vuoden aikana korjausvelan lyhentämiseksi tarvittaisiin 16 miljardia euroa. Valtion kokonaisbudjetista – 55 miljardia vuonna 2017 – kyseessä on järkälemäinen siivu.
– Lamoja ja nousukausia tulee ja menee, mutta tuntuu, ettei koskaan ole tarpeeksi kova nousukausi, jotta saisimme julkisen rakentamisen korjausvelkaa maksetuksi, Putus huokaa.
"Sairauslomiin rahaa tuntuu riittävän"
ROTI-raportti arvioi, että 16 miljardin panos korjausvelan hoitamiseksi tuottaisi 34 miljardia. Mutta Suomea ei saada kuntoon sairaana.
– Rahaa tuntuu silti olevan sairauslomien maksamiseen ja erilaisten sivuvaikutusten hoitamiseen, Putus muistuttaa.
– Onhan tämä luokatonta. Karrikoiden sanotaan, että pysykää kotona, älkää menkö sairaalaan sairastamaan.
Jos vaurioita ei poisteta joko korjaamalla tai purkamalla rakennuksia, voi Suomi tulevina vuosikymmeninä entistäkin huonommin. Vuosi vuodelta suuret ikäluokat tarvitsevat enemmän hoitoa, ja hoitolaitoksiin tarvitaan jatkuvasti lisää hoitohenkilökuntaa.
– Sari Sairaanhoitaja ja Kaisa Kätilö ovat olleet hyvin hiljaa omista ongelmistaan. Eivät kauheasti avaudu, mutta kun kuppi keikahtaa, sitten se keikahtaa kunnolla, Kutus viittaa suljettavan Kätilöopiston tapaukseen.
Korjaussuunnitelmat hälyttävän levällään
Missä päätöksenteko siis sakkaa? Sekä professori Putus että ROTI-projektisihteeri Soimakallio osoittavat katseensa kuntapäättäjien suuntaan.
– Kunnissa on huolestuttavan heikko näkemys oman rakennetun omaisuuden määrästä, kunnosta ja siitä, mitä sille pitäisi tehdä, Soimakallio kertoo.
Kuntaliiton selvityksen mukaan kolmella neljästä kunnasta ei ole suunnitelmaa korjausvelan hoitamiseksi. Kaksi kolmesta kunnasta ei ole tehnyt korjausvelkalaskelmaa eikä kolmasosa kunnista tiedä edes rakennuskantansa arvoa.
Vain yksi seitsemästä kunnasta on selvittänyt omistamiensa rakennusten kunnon, ja näistäkin joka toinen selvitys perustui silmämääräisiin arvioihin ja käyttäjäpalautteeseen, ei mittauksiin.
Soimakallion mukaan tilanne on erityisen hälyttävä pienemmissä kunnissa.
– Kun kysyimme, miten säilytätte tietoa rakennuksista ja muusta infrasta, vain osa vastasi käyttävänsä esimerkiksi exceliä. Suuri osa on muistin varassa. Eli siellä joku "Yrjö" tietää, miten asiat ovat.
Entä, jos Yrjö joutuu onnettomuuteen tai sairastuu ja menettää muistinsa?
– Tämä kaikki kaatuu vallassa olevien päättäjien nilkkaan ihan kohta, kun he ovat itse hoidettavina, professori Putus jatkaa.
Grafiikan saa suuremmaksi klikkaamalla sen päältä.
"Kaikkien tingittävä elintasostaan"
Putus myöntää, ettei raha kaiken korjaamiseen kasva puussa. Kunhan kunnat saavat arviolaskelmansa tehtyä, on aika päättää, mihin panostetaan ja mihin ei.
– Raha, talous, terveellisyys, potilasturvallisuus, sote – kaikki niveltyvät toisiinsa. Tämä on vakava paikka, joudumme kaikki tinkimään elintasosta jollain tavalla, että näistä talkoista selvitään. Verot eivät tahdo riittää.
– Tässä tullaan isojen eettisten pohdintojen äärelle siinä, kuka on oikeutettu hyvään hoitoon ja hyvään koulutukseen. Ja kuka jää näppejänsä nuolemaan sairaana ja raihnaisena, Putus pohtii.
8:00
