Mitä tarkoittaa Koronavilkun hälytys mahdollisesta altistumisesta? Kuinka varma tai epävarma koronatartunta on? Minkälainen altistumisen pitää olla, että se johtaa hälytykseen?
Mahdollisesta korona-altistumisesta ilmoittava koronavilkku on käytössä jo reilusti yli 2 miljoonalla suomalaisella. Nyt kun tartuntamäärät ovat kasvussa, sovellus myös hälyttää entistä useammin. Milloin ja miksi, sitä selvitetään tässä jutussa.
Kun Koronavilkkua käyttävä suomalaisen saa koronatartunnan, saa hän terveydenhuoltohenkilökunnalta avauskoodin, jonka jälkeen sovellus alkaa etsiä kohtaamiaan muita puhelimia.
Lue myös: Hälyttikö Koronavilkku? Tätä kaikkea se kertoo ja tätä ei – 24 olennaista kysymystä ja vastausta Koronavilkun hälytyksestä
Kuka saa hälytyksen ja kuka ei?
Tässä yhteydessä järjestelmään kirjataan, milloin sairastuneen oireet alkoivat. Sen jälkeen altistumiskartoitus siirtyy kokonaan Koronavilkun taustaohjelmille.
Mutta millä tavalla sovellus sitten määrittää, kuka saa hälytyksen ja kuka ei? Asiaa meille hahmottaa Koronavilkun teknisestä toteutuksesta vastaavanohjelmistoyritys Solitan teknologia-asiantuntija Sami Köykkä.
Minkälaisen kohtaamisen vaatii, että Koronavilkku hälyttää? Riittääkö, että kävelee ohi kadulla, Sami Köykkä?
– Koronavilkku käyttää kolmea parametriä, joita se laskee. Ne ovat aika, etäisyys ja oireiden alkamispäivä.
– Missään näistä ei ole olemassa kiinteää rajaa, eli ei esimerkiksi sellaista, että kohtaamisen täytyy kestää vaikka minuutti 59 sekuntia. Aikaraja on liukuva: mitä kauemmin on oltu lähekkäin, sitä enemmän tulee niin sanottuja riskipisteitä.
– Etäisyyden kanssa sama juttu. Mitä lähempänä on oltu, sitä enemmän tulee riskipisteitä.
– Kolmas on oireiden alkamispäivämäärä, mikä Suomessa omana erikoispiirteenä pystytään välittämään avaimiin.
Miten riskipisteet lasketaan?
– Riskipisteitä voi saada kustakin kolmesta kohdasta asteikolla 0-8.
– Eniten riskipisteitä tulee ihmisistä, joilla on kaksi päivää oireiden alkamisesta, koska silloin he ovat tiettävästi tartuttavimmillaan. Vähemmän riskipisteitä tulee, jos on oireettmana kulkenut esimerkiksi viikon.
– Samalla tavalla omat riskipisteet lasketaan myös etäisyydestä ja ajasta.
– Lopuksi kaikki riskipisteet kerrotaan toistensa kanssa ja siitä tulee niin sanottu altistumistodennäköisyys.
Kuinka paljon riskipisteitä voi saada?
– Maksimiriskipisteet ovat 8X8X8 eli 512 pistettä. Kaikista pienin riski on 1X1X1, josta tuloksena 1 piste. Tulos on siis aina joku numero välillä 1-512 riskipistettä.
Kuinka paljon riskipisteitä pitää olla, että vilkku alkaa hälyttää?
– On asetettu raja-arvo, joka on tällä hetkellä 126. Jos pisteet menevät raja-arvon yli, silloin siitä seuraa hälytys.
– Aika, etäisyys ja aika oireiden alkamisesta vaikuttavat tähän liukuvasti. Raja-arvo ylittyy, jos läheisyyttä, kestoa ja oireita on ollut tarpeeksi. Yksi parametri voi kasvaa ja toinen vähentyä.
Jos Koronavilkkuni hälyttää, tiedän, että olen saanut yli 126. Mutta saanko tietää jostain tarkan pistemäärän?
– Omaa pistemäärää ei voi nähdä mistään, valitettavasti.
Mistä raja-arvo 126 on peräisin?
– Se, miten arvokäyrät menevät, on THL:n asiantuntijoiden miettimää. Lisäksi käydään jatkuvasti vertailua eri maiden kanssa ja raja-arvoja skaalataan sopiviksi.
Jos Koronavilkku hälyttää, tulee käyttäjän ottaa pikaisesti yhteyttä terveydenhuoltoon. Mahdollisen altistumisen toteamisen lisäksi sovelluksesta saa vain vähän tietoa siitä, mistä se voisi olla peräisin. Jotain vilkku kyllä paljastaa. Lue lisää täältä.