Hoitajapulan ratkaisussa keskeisintä on työnjaon kehittäminen, sanoo perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.).
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että sote-alan tutkintokoulutuksen saaneille tulisi hoidettavaksi vain niitä hoiva- ja hoitotehtäviä, joihin tutkinto antaa mahdollisuuden. Muut välilliset tukityöt tulisi ministerin mukaan siirtää muun ammattihenkilöstön tehtäväksi.
– Meidän ei kannata käyttää tutkintokoulutuksen omaavan ihmisen työaikaa tehtäviin, joita voi hoitaa joku muu, Kiuru sanoo.
Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi keskiviikkona näkemyksiä sote-alan työntekijäpulan helpottamiseksi. Raportin linjauksista osaa on alettu toteuttaa ja muita on tarkoitus toteuttaa lähivuosina. Ensi vaalikauden loppuun ulottuva tiekartta tarkoittaa, että osa päätöksistä riippuu seuraavan hallituksen tahdosta.
Viranomaisille uusi ohjeistus
Toimenpiteitä on työstetty työryhmässä, johon kuuluivat ministeriön ohella keskeiset työmarkkinajärjestöt. Mielekkään työnjaon tärkeyttä korostivat myös useiden järjestöjen edustajat.
– Sotealalta on karsittu pois lääkärien ja hoitajien työtä tukevaa henkilökuntaa. Se on ollut väärä valinta ja johtanut paitsi lääkärien ja hoitajien kuormittumiseen myös siihen, että he käyttävät paljon aika muuhun kuin varsinaiseen potilastyöhön, sanoi ammattiliitto Jytyn puheenjohtaja Jonna Voima.
Raportin julkaisutilaisuudessa puhunut johtaja Arja Laitinen työnantajia edustavasta Hyvinvointiala Halista esitti huolensa siitä, miten linjauksia pystytään käytännössä viemään esimerkiksi hoivakotien arkeen.
Laitisen mukaan ei ole tietoa siitä, miten lupa- ja valvontaviranomaiset suhtautuvat uusiin linjauksiin.
– Valvira ja aluehallintovirastot eivät olleet mukana tässä työssä, ja ilman heidän suostumustaan ja sitoutumistaan tänään annettuihin linjauksiin mikään ei muutu, Laitinen sanoi.
Kiuru rauhoitteli asiaa sanomalla, että ministeriön tehtävänä on varmistaa, että koko alalla ymmärretään muuttuvat linjaukset.
– STM:n alaiset valvontaviranomaiset tulevat huomaamaan, että työnjaon kehittämisestä on annettu ohjeistus, ja myös heidän pitää pysyä matkassa mukana, Kiuru sanoi.
Lue myös: Lääkärien haluttomuus päivystää on paheneva ongelma: "Emme saa maailmaa sellaiseksi, että potilaat tulisivat vain virka-aikaan"
Tekijöitä halutaan ulkomailta laajalti
Raportissa käsitellään myös alan koulutusmääriä ja ulkomailta tehtäviä rekrytointeja. Kiurun mukaan sote-henkilöstön koulutusmääriä pitäisi myös lisätä edelleen.
– Joissakin riittää, että pidetään kiinni tällä vaalikaudella tehdystä lisäyksestä, mutta joissakin tulisi lisätä määriä edelleen, Kiuru sanoo.
Kiuru kuitenkin sanoo, että Suomessa tällä hetkellä oleva sote-henkilöstön määrä saattaa olla korkeimmalla tasolla, jota on mahdollista koskaan saada. Myös itse raportin mukaan alan henkilöstön kokonaismäärää ei liene mahdollista kasvattaa huomattavasti, koska henkilöstövajetta on useilla toimialoilla. Tämän vuoksi ministerin mukaan tärkeää on panostaa alan työnjakoon ja työoloihin.
Kiuru otti tiedotustilaisuudessa kantaa myös sen puolesta, että Suomeen pyritään saamaan lisää työntekijöitä ulkomailta. Hän nosti esille ulkomaisten tutkintojen kelpoisuusvaatimusten selvittämisen tärkeyden.
Tiedotustilaisuudessa uusia työntekijöitä ulkomailta kaipasivat myös työmarkkinajärjestöjen edustajat.
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n toimitusjohtaja Markku Jalonen piti työperäisen maahanmuuton lisäämistä "täysin välttämättömänä". Samoilla linjoilla oli myös hoitajajärjestö Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkö.
– Sote-henkilöstön tarveharkinnasta voidaan Tehyn näkemyksen mukaan luopua, kunhan eettisistä pelisäännöistä pidetään huolta, Rytkönen sanoi.
Lue myös: Työperäinen maahanmuutto EU:n ulkopuolelta ennätyslukemissa, yleisimmin työllistyttiin matalapalkka-aloille: "Kaikki työllisyys on hyväksi", sanoo VM
2:12
Työllisyysasteen nostaminen 80 prosentiin vaatii kovia toimia – työperäisen maahanmuuton tulisi kaksinkertaistua