Muun muassa Nuoria Leijonia sekä kasvattajaseuraansa Tapparaa kipparoinut Pasi Petriläinen joutui lopettamaan pitkän peliuransa pahan loukkaantumisen siivittämänä noin neljä vuotta sitten. Nyt entinen liigakiekkoilija pyrkii auttamaan terveydentilansa kanssa ongelmia kokevia ihmisiä omalla osaamisellaan.
Pasi Petriläisellä oli ikää vasta 16 vuotta, kun hänet nostettiin jääkiekkoliigassa pelanneen Tapparan edustusjoukkueeseen. Puolustajana pelannut nuorukainen pääsi heti samalla kaudella, 1994-1995, pelaamaan SM-liigaa legendaarisen Timo Jutilan pakkiparina.
Edustusmiehistöön nousu tuntui hienolta, mutta asiassa oli myös negatiivinen puolensa. Lukiota silloin käynyt Petriläinen ei onnistunut yhdistämään koulunkäyntiä ja jääkiekkoilijan uraa, joten hän joutui valitsemaan toisen.
Valinta oli selkeä – hän halusi kokea, millaista jääkiekkoilijan ura voi olla. Tappara tuntui suurelta mahdollisuudelta.
Aluksi hyppy A-junioreista SM-liigaan tuntui ymmärrettävästi valtavalta. Ensimmäisellä kaudella pelejä kertyi liigassa 25.
- Kyllä se oli iso porras minulle! Jos katsoo niitä 16-vuotiaita pelaajia jotka ovat nyt liigassa, niin kyllä he tuntuvat paljon valmiimmilta. Kyllä se oli minulle enemmän sellaista selviytymistä pelistä toiseen, Petriläinen muistelee MTV Sportin haastattelussa noin 22 vuotta myöhemmin.
Kapteeniksi vasta 21-vuotiaana
Yhden siihenastisen uransa hienoimmista hetkistä Petriläinen koki kaudella 1999-2000, kun hänestä tehtiin Tapparan kapteeni. Pirkkalassa syntyneellä pelaajalla oli silloin ikää vain 21 vuotta.
- Se oli erittäin iso kunnia ja todella hieno asia. Olin siitä silloin todella ylpeä ja olen edelleen, hän vakuuttaa.
Kapteenina toimiminen ei ollut vieras asia, olihan hän toiminut aiemmin kipparina myös Suomen U18 –ja U20-maajoukkueissa.
Hän nousi Suomen Euro Hockey Touriin valittuun joukkueeseen 2002, mutta silloin tarjolla ei ollut kapteenin kirjainta rintaan. Oikeastaan tarjolla ei ollut turnauksen jälkeen enää minkäänlaista roolia Leijonissa, ja pesti aikuisten maajoukkueessa jäi uran ainoaksi.
- Olisi ollut kiva edustaa olympialaisissa Suomea, mutta se jäi haaveeksi, Petriläinen harmittelee.
"Ei mitään annettavaa NHL:ään"
Vaikka Petriläisesta tuli uransa aikana Tapparan legenda, hän pelasi myös muualla, kuten Ruotsissa, Itävallassa, TPS:ssä, Ilveksessä, LeKissä Mestistä ja viimeisimpänä Ranskassa. SM-liigassa hän pelasi 438 ottelua.
New Jersey Devils varasi Petriläisen yhdeksännellä kierroksella vuonna 2006. Siirto taalajäille ei kuitenkaan koskaan tapahtunut. Se ei tänä päivänä haittaa Petriläistä, eikä haitannut silloinkaan.
- Voi olla, että he olivat kiinnostuneita jossakin vaiheessa, mutta en ollut listoilla ensimmäisenä hankintana. Ei minulla kyllä olisi ollut sinne mitään annettavaa. En koskaan kokenut, että se olisi sellainen ainutlaatuinen tavoite tai päämäärä. Jos sinne olisi halunnut näillä taidoilla, niin olisi pitänyt olla tosi kova intohimo, ja itsellä NHL ei ollut semmoinen, Petriläinen myöntää.
Ura päättyi niskan murtumiseen
Alkuvuodesta 2012 Petriläinen loukkaantui pahasti pelatessaan Ranskassa Strasbourgin joukkueessa. Hänen niskansa murtui, kun hän lensi suoraan pää edellä laitaan. Ammattilaisura loppui kertaheitolla ennen pudotuspelien alkamista.
- Oli tarkoitus, että lopettaisin siihen kauteen ammattikiekkoilun. Kyllä se harmitti, kun edellisellä kaudella pääsimme finaaleihin vähän yllättäen. Olisi huvittanut pelata loppuun asti täysillä ja nähdä kuinka pitkälle olisimme sen joukkueen kanssa menneet. Se jäi harmittamaan, mutta ei harmita enää.
Saman vuoden syksynä Petriläinen päätti hakea ammattikorkeakouluun opiskelemaan sairaanhoitoalaa. Hän oli suorittanut lukion loppuun uransa viimeisten vuosien aikana käymällä Suomessa iltalukiossa ja etäopiskelemalla Ranskasta käsin.
Hän pääsi ensi yrittämällä sisään.
Sairaanhoitajaksi opiskelun aloittaminen ei ollut hetken mielenjohde. Petriläinen oli jo aiemmin ajatellut pyrkivänsä alalle, mikä kiinnostaa häntä.
- On mukavaa olla terveyden kanssa tekemisissä. Oma urakin oli tavallaan sellaista terveyden edistämistä. Kyllähän se pääsääntöisesti jokaisella ihmisellä on sisäsyntyistä, että on kivaa auttaa muita. Tuossa näkee ainakin heti sen työjäljen jos tulee konkreettinen palaute. Siinä mielessä se on antoisaa työtä, Petriläinen kertoo.
Kyseessä ei ole varsinainen kutsumusammatti, mutta ala, jolla entinen jääkiekkoilija kokee voivansa auttaa ihmisiä ongelmissaan.
- En ole nähnyt itseäni sairaanhoitajan vaatteet päällä koko ikäni, hän nauraa.
- Se on todella mielenkiintoista ja siinä on mahdollisuuksia. Vaikka nimike on sairaanhoitaja, niin kaikki mikä liittyy terveyden edistämiseen, liittyy myös siihen. Esimerkiksi valmentajana oleminen on tietynlaista terveyden edistämistä sekin.
Opiskelut ovat vielä kesken, mutta loppusuoralla. Hän valmistuu sairaanhoitajaksi mitä todennäköisimmin syksyllä.
Pelannut viimeksi FC Barcelonassa
Murtunut niska ei pitänyt turhan kauaa Petriläistä sivussa jäältä, vaikka vamma olikin paha. Noin 3,5 vuotta sitten hän kävi harjoittelemassa leikkimielisesti Espanjassa, missä hänen kaverinsa opiskeli.
Joukkue ei ollut mikä tahansa. Kyseessä oli maailmanlaajuisesti tunnetun jalkapallojätin FC Barcelonan jääkiekkojaosto, joka pelaa Espanjan pääsarjatasolla Superliigassa. Seuralla on historiansa suomalaisten kanssa, sillä Blaugranan ensimmäinen päävalmentaja oli Juhani Wahlsten vuonna 1972.
- On ollut hienoa lopettaa maailman isoimpaan seuraan, Petriläinen heittää nauraen.
Se visiitti on toistaiseksi viimeinen kerta, kun hän on pukenut jääkiekkovarusteet päälleen. Hän kaatui leikkimielisessä läpiajossa harjoituksissa ja luisui hitaasti laitaa päin. Hän selvisi kuitenkin tilanteesta säikähdyksellä.
- Kyllähän sitä voisi pelata ja liikkua vielä, mutta riskit ovat niin suuret, että ei oikein huvita.
Perhe-elämä väsyttää, mutta palkitsee
Kolme kuukautta sitten Petriläinen sai vaimonsa kanssa perheenlisäystä, kun perheeseen syntyi kaksostytöt. Toimintaa on päivisin paljon, kun lastenhoidon lisäksi on suoritettava esimerkiksi opiskelu.
- Jotkut päivät ovat väsyneempiä, mutta sitä suhtautuu asioihin tässä iässä jo eri tavalla. Erittäin onnellisessa asemassa ollaan.
- Opiskelukavereillani on pieniä lapsia ja he käyvät vielä opiskelujen lisäksi töissä. Se on varmaan raskasta, 37-vuotias Petriläinen epäilee.
Vapaa-aika ei ole liikaa, mutta silti entinen liigapakki pyrkii seuraamaan jääkiekkoa jonkin verran.
- Kyllä sitä tulee seurattua. En välttämättä hakeudu halliin tai television ääreen, mutta lehdestä luen silloin tällöin tuloksia. Kävimme nuorten kisoissa katsomassa Suomen pelin vanhan nuorisomaajoukkueemme kanssa. Tässä on kuitenkin sen verran ohjelmaa, ettei ole nyt ehtinyt.
MTV.fin Missä he ovat nyt? -juttusarjassa julkaistaan viikoittain kiinnostavien urheilun, uutisten, lifestylen ja viihteen alalta tunnettujen ihmisten henkilöhaastatteluja.