Amazonin metsäpalot ovat herättäneet kansainvälisen huolen: asiaan ei enää suhtauduta pelkästään Brasilian ongelmana, vaan huoli on noussut niiden vaikutuksista koko planeettaan.
Metsäpalot ovat tänä vuonna kasvaneet Brasiliassa yli 80 prosenttia, ja suurin osa niistä on syttynyt Amazonin sademetsässä.
– Metsä ei koskaan pala puhtaasti, eli hiilidioksidin lisäksi sieltä vapautuu savukaasuja, Ilmatieteenlaitoksen tutkimusprofessori Risto Makkonen sanoo.
Savukaasut ovat esimerkiksi häkää ja pienhiukkasia. Pienhiukkaset vaikuttavat nopeasti näkyvyyteen, mutta myös terveyteen. Palot ovatkin jo romahduttaneet monen brasilialaisen kaupungin ilmanpuhtauden.
Palojen ilmastovaikutukset näkyvät hitaammin. Vasta myöhemmin voidaan laskea, paljonko hiilidioksidia on vapautunut ilmakehään ja miten se vaikuttaa hiilen kiertoon ja hiilinieluihin, Makkonen kertoo.
Hiilinielu tarkoittaa, että metsä jatkuvasti imee hiilidioksidia ja tuottaa siitä lisää biomassaa. Kun metsä palaa, siitä vapautuu hiiltä ilmakehään ja menetetään hiilinieluja eli metsää, joka sitä sitoisi.
Kuvassa oikealla näkyy pienhiukkasten määrä ilmassa Brasiliassa. Mitä punaisempi, sitä enemmän pienhiukkasia on alueella.
Kansainvälisen ympäristöjärjestö WWF:n suojelujohtaja Jari Luukkonen muistuttaa, että Amazonissa on paljon muutakin kuin metsää.
– Alueella asuu 10 prosenttia maapallon lajistosta. Eli valtava tiheys eri lajeja, Luukkonen sanoo.
– Se mikä itseäni huolestuttaa, tai oikeastaan surettaa, on se että monet näistä lajeista ovat sellaisia, joita me emme tule koskaan löytämään, koska ne häviävät tuon palon myötä, Luukkonen sanoo.
"Ei se palaa enää metsäksi"
Brasilia, jonka alueella 60 prosenttia Amazonin sademetsästä on, teki aikaisemman presidentin Michel Temerin johdolla toimia, joilla metsäkato saatiin hallintaan. Valta kuitenkin vaihtui vuoden vaihteessa, ja uusi presidentti on ottanut täysin päinvastaisen linjan metsien suojelussa.
The Guardian uutisoi heinäkuussa, että Amazonin sademetsästä tuhoutuu tällä hetkellä kolmen jalkapallokentän kokoinen alue minuutissa. Metsää tuhoavat palot, hakkuut ja metsän muutaminen karjan laidunmaaksi. Monet näistä tehdään laittomasti.
Uuden presidentin Jair Bolsonaron on kerrottu jopa kannustaneen maanviljelijöitä ja karjankasvattajia polttamaan metsää laittomasti.
Luukkosen mukaan luonto palautuu kyllä paloista, mutta taustalla on suurempi huoli.
Käärme pakeni paloja Amazonin sademetsässä Rondonian osavaltiossa, Brasiliassa 24. elokuuta.
– Silloin kun tällainen metsä poltetaan, yleensä siinä on taustalla se, että se halutaan muuttaa karjalaitumeksi tai soijaplantaasiksi, tai johonkin muuhun ihmiskäyttöön, Luukkonen kertoo.
– Sen jälkeen, jos siellä karja laiduntaa, ei se palaa enää metsäksi, koska karjan luoma paine pitää metsän poissa.
Makkonen sanoo, että vaikka palojen voimakkuuteen vaikuttavat myös paikalliset ilmasto-olosuhteet, päällimmäinen syyllinen niiden syttymiseen ja leviämiseen ovat ihmiset.
Lue myös: Sammuvatko Amazonin tulipalot boikotilla? Asiantuntijat vastaavat
– Siihen tietysti pystytään puuttumaan poliittisin instrumentein, Makkonen
Ilmastonmuutos asettaa omat haasteensa Amazonin maankäytölle ja luo lisää painetta, kun kuivuus todennäköisesti pahenee ja lämpötilat nousevat.
"Tämä tulee olemaan täysi katastrofi Brasilialle"
Luukkonen sanoo, että Brasiliaa kohtaan on pakko käyttää talouspakotteita, koska presidentti selkeästi vähät välittää siitä, mitä muut ajattelevat.
Hänen mielestään täytyy myös muistaa, että EU:n ja Etelä-Amerikan maiden välille on neuvoteltu vapaakauppasopimus, jonka sopimuksen ehtoihin kuuluu myös Pariisin ilmastosopimuksen ja -tavoitteiden noudattaminen. Siihen sisältyy myös sademetsien suojelu.
Hänen mielestään katseet kääntyvät nyt Suomeen EU-puheenjohtajamaana.
– Miten hyvin Suomi ajaa ilmastonmuutoksen hidastamista ja ilmastokriisin pysäyttämistä, ja toisaalta myös luonnon monimuotoisuuden suojelua Amazonin näkökulmasta?
Luukkosen mukaan Suomen kulutus brasilialaisesta lihasta on pientä, joten valtiovarainministeri Mika Lintilän (kesk.) ehdotus brasilialaisen lihan boikotoinnista tulisi toteuttaa EU:n yhteisenä rintamana.
Toiseksi isoksi ongelmaksi Luukkonen nostaa soijan tuotannon, varsinkin sertifioimattoman soijan. Soijaa käytetään myös karjan rehuna myös Suomessa.
Brasilian Greenpeacen luovuttama kuva metsistä nousevasta savusta Paran osavaltiosta, Brasiliasta 23. elokuuta.
Ilmatieteenlaitoksen Makkonen lisää, että kansainvälisesti metsistä täytyy jatkossa pitää parempaa huolta ja mahdollisesti kasvattaa lisää metsää hiilinielujen paikkaamiseksi.
– Ja kaikkein tärkeintä, meidän pitäisi fossiilisista polttoaineista päästä pikimmiten eroon nyt kun hiilinielut ja hiilivarastot tällä tavoin pääsevät ilmakehään, Makkonen sanoo.
Brasilian presidentille ei Makkoselta tai Luukkoselta heru ymmärrystä, vaikka tämä on puolustautunut sillä, että ajattelee maan talouden parasta.
– Hän sahaa kyllä omaa oksaansa tässä, koska talouden näkökulmasta tämä tulee olemaan täysi katastrofi Brasilialle, jos homma jatkuu tällä tavalla, Luukkonen toteaa.
Katso Huomenta Suomen keskustelu Amazonin metsäpaloista jutun alussa olevalta videolta!