Mitä voidaan päätellä, kun ennakkoäänet lävähtävät ruutuun? "Voittajia ovat yleensä vaalipäivän äänissä erityisesti vihreät ja RKP"

Åbo Akademin valtio-opin professori Kimmo Grönlund toimii asiantuntijana MTV Uutisten illan tuloslähetyksessä. Grönlund vinkkasi MTV Uutiset Livelle, mitä ennakkoäänestysaktiivisuudesta ja äänien jakautumisesta voi päätellä.

Eduskuntavaalien ennakkoäänestyksessä annettiin alustavien tietojen mukaan yli 1,5 miljoonaa ääntä. Toisin sanoen yli 36 prosenttia äänioikeutetuista äänesti ennakkoon.

Kyseessä on uusi ennätys.

– Ketä se sitten hyödyttää? Siihen on aika mahdotonta vastata tällä hetkellä, Grönlund arvioi.

– Mehän emme näe, että ero miesten ja naisten välillä olisi pienentynyt. Naiset ovat edelleen paljon aktiivisimpia. Kun vuoden 2011 vaaleissa oli perusuomalaisten suuri vaalivoitto, miehet aktivoituivat. Ainakaan ennakkoäänistä tällaista ei ole nähtävissä, Grönlund sanoo.

Myöskään nuorten aktivoitumista esimerkiksi ilmastohuolien tiimoilta on Grönlundin mukaan mahdotonta arvioida.

– Tämä menee todella jännäksi. Tietysti lopullinen ratkaisu saadaan vasta vaalipäivän äänissä, Grönlund sanoo.

Grönlund: Vaalipäivän äänissä voittajia erityisesti vihreät ja RKP

Osa puolueista on perinteisesti ennakkoäänissä vahvoja, osa taas kerää suhteessa enemmän ääniä vaalipäivänä. 

– Ohjenuorana katsojalle voisi sanoa, että kun ennakkoäänet tulevat ruutuun, yleensä suurin putoaja ennakkoäänistä lopulliseen tulokseen on keskusta, Grönlund vinkkaa.

Myös SDP menettää usein ääniosuuttaan jonkin verran vaali-illan edetessä – joskaan ei aina, kuten poikkeusvuonna 2011.

– Voittajia ovat yleensä vaalipäivän äänissä olleet kokoomus hiuksenhienosti, mutta erityisesti vihreät ja RKP, Grönlund kertoo.

Lue myös:

    Uusimmat