Mopoautojen suosio hiipumassa: Tässä ovat Suomen suurimmat mauto-maakunnat

Mopoautojen eli mautojen suosio on ollut viimeisen viiden vuoden ajan laskussa. Mopoautojen huippuvuosina 2014 ja 2015 Suomessa oli liikennekäytössä yli 8 000 mopoautoa. Viime vuonna mopoautoja oli liikenteessä enää noin 5 000, kertoo Traficomin erityisasiantuntija Marjo Immonen.

Mopoautojen vähenemistä voi Immosen mukaan selittää moni asia.

–  Vuonna 2018 kevytautot olivat Suomessa suunnitteilla, ja moni jäi odottamaan niitä. Kun niitä ei sitten tullutkaan, osa oli jo ehtinyt jättää mopoauton hankkimatta, Immonen sanoo.

Suomen suunnitelma saada teille tavallista hitaammin kulkevia henkilöautoja kariutui viime vuonna, kun EU-komissio ei antanut Suomelle poikkeuslupaa hidasautojen eli kevytautojen käyttöönottoon.

Pidemmällä tähtäimellä mopoautojen vähenemiseen on Immosen mukaan vaikuttanut se, että vuonna 2013 ajo-oikeus, jolla sai ajaa sekä mopoa että mopoautoa, eroteltiin kahdeksi erilliseksi ajo-oikeudeksi. Tämän seurauksena moni nuori on hankkinut pelkästään kaksipyöräisen mopon ajo-oikeuden. Kaksipyöräiset mopot ovat olleet aina ylivoimaisesti mopoautoja suositumpia. Viime vuonna liikennekäytössä oli noin 111  000 mopoa.

Liikenneturvan koulutusohjaaja Ari-Pekka Elovaara pitää merkittävimpänä syynä mopoautojen suosion laskuun hytillisiä mönkijöitä, jotka alkoivat yleistyä Suomessa muutama vuosi sitten. Mönkijää saa ajaa traktorikortilla, jonka voi saada 15-vuotiaana. Traktorikorttiin vaaditaan neljä tuntia teoriaopetusta ja teoriakoe, kun taas mopoautokorttiin vaaditaan näiden lisäksi ajokoe.

–  Mönkijää pääsee siis ajamaan helpommalla. Suuri merkitys on varmasti myös sillä, että mopoauto kulkee 45 ja jotkut mönkijät 60 kilometriä tunnissa. Hytillisessä mönkijässä on myös vähintään samat varusteet ja mukavuudet kuin mopoautossakin, muun muassa kaksi paikkaa vierekkäin, Elovaara kuvailee.

Valtavia alueellisia eroja

Mopoautot ovat selkeästi nuorten kulkupeli. Immosen mukaan viime vuonna Suomessa suoritettiin 3  500 mopoautokorttia. Suorittajista oli 15-vuotiaita reilut 3  100 ja 16-vuotiaita hieman yli 300. Muissa ikäluokissa mopoautokortteja suoritettiin 29.

– Jonkin verran näkyy vuosittain sellaista, että yli 70-vuotiaat henkilöt hankkivat mopoautokortin. Heillä ei välttämättä ole koskaan ollut henkilöautokorttia ja nyt heillä olisikin tarve liikkua, jolloin edullisempi, pienempi ja automaattivaihteinen mopoauto voi tuntua sopivalta ratkaisulta.

Mopoautokortin suorittaminen on Immosen mukaan yhtä suosittua tyttöjen ja poikien keskuudessa. Mopokortteja sen sijaan on selvästi enemmän pojilla. Esimerkiksi viime vuonna mopokortin suorittajia oli noin 21 000, joista 13 000 oli poikia ja reilut 8 000 tyttöjä.

Mopoautojen suosiossa on valtavia alueellisia eroja. Viime vuonna liikennekäytössä olleista 5 000 mopoautosta vajaat 1 000 oli Pirkanmaalla. Seuraavaksi eniten mopoautoja oli Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa, kummassakin 700–750. Sen sijaan esimerkiksi Kainuussa mopoautoja oli vain 14, Keski-Pohjanmaalla 23 ja Etelä-Karjalassa 27.

–  Jos mietitään vaikkapa Kainuuta, sehän on todella laaja alue, eli etäisyydet ovat pitkiä. Mopoauto on kuitenkin aika hidas väline, ja sillä tuskin halutaan ajaa hirveän pitkiä matkoja. Esimerkiksi Pirkanmaalla etäisyydet ovat huomattavasti lyhyempiä.

Myös Elovaara Liikenneturvasta arvioi etäisyyksien vaikuttavan mopoautojen suosioon. Toisaalta hän uskoo, että yleisesti ottaen mopoautoille saattaa olla suurempi tarve maaseudulla kuin kaupungeissa, joissa on toimiva julkinen liikenne.

Peräänajot korostuvat vahinkotilastoissa

Mopoauto on Suomessa vuosittain mukana noin tuhannessa vahingossa, joista maksetaan liikennevakuutuksen kautta korvauksia, kertoo Elovaara.

–  Onnettomuustutkintainstituutin mopoautoraportin mukaan vuosien 2011 ja 2017 välillä mopoautovahingoista seurasi neljä kuolemantapausta. Selvästi suurin osa vahingoista on peruutuksia ja peräänajoja, joissa ei tule henkilövahinkoja ja vain materiaalit kärsivät.

Elovaaran mukaan nuorilla on tapana ajaa sekä mopoilla että mopoautoilla ryhmissä, minkä seurauksena he kolhivat jonkin verran toisiaan.

Immonen Traficomista kertoo, että mopoautovahingot alkoivat lisääntyä 2010-luvun alkupuolella. Eniten vahinkoja tapahtui vuonna 2016. Sen jälkeen vahingot ovat olleet pääosin laskusuunnassa. Immosen mukaan peruutusvahingot ovat yleisiä kaikilla kulkuneuvoilla, kun taas peräänajoja sattuu mopoautoilla selvästi suhteessa enemmän kuin esimerkiksi henkilöautoilla.

Vaikka mopoautot ovat rakenteeltaan henkilöautoja heikompia, Elovaaran mukaan ne eivät ole onnettomuustilastojen perusteella sen vaarallisempia kuin henkilöautotkaan.

–  Selitys on todennäköisesti mopoautojen hitaudessa. Riippumatta ajoneuvosta, mitä kovemmalla vauhdilla törmäys sattuu, sitä vakavammat myös seuraukset yleensä ovat. Esimerkiksi hytillisissä mönkijöissä on jo selvästi enemmän vauhtia kuin mopoautoissa, vaikka ne saattavat olla rakenteeltaan hieman vahvempia.

Immonen muistuttaa, että nuorilla kuljettajilla ensimmäiset ajovuodet ovat aina riskialtteimmat. Mopoautoilijoiden vahinkoja ei voida verrata kokeneiden autoilijoiden vahinkoihin.

Sen sijaan Immonen vertaili 15–16-vuotiaita mopoautoilijoita poikkeusluvalla henkilöautokortin 17-vuotiaana saaneisiin kuljettajiin. Ajo-oikeuksien määrään suhteutettuna toissa vuonna vahinkoja sattui enemmän 17-vuotiaille henkilöautokuskeille.

–  17-vuotiaista autoilijoista on olemassa kuitenkin vasta yhden vuoden aineistot, eli suoraa johtopäätöstä tästä ei voida tehdä. Todennäköisesti suuremmalla aikavälillä erot eivät ole kovinkaan suuria.