MTV:n erikoisraportti: Kouvolalaismies perusti huumetehtaan keskelle kauneinta Suomea – omaan kesämökkiinsä

Pitkän linjan ovimies

Kaakkois-Suomen poliisi oli tarkkaillut mökin omistajan, kouvolalaisen järjestyksenvalvojan, menemisiä ainakin vuoden ennen saari-iskua.

Kouvolan yöelämässä pitkä ja harteikas mies on työskennellyt jo 90-luvulla. Tuolloin hänet opittiin tuntemaan portsarina, joka ei epäröinyt antaa porttikieltoja. Porttikieltoasian tiimoilta hän oli joutunut napit vastakkain muun muassa moottoripyöräjengi Cannonballin kanssa.

52-vuotiaalla miehellä on taustallaan yksi pitkä huumerikostuomio 2000-luvulta. Hän vapautui vankilasta vuonna 2010 ja jatkoi pian työntekoaan Kouvolan yöelämässä kuten ennenkin.

Poliisin esitutkintamateriaalista selviää, että hänellä oli kuitenkin muitakin bisneksiä. Vankilasta vapautumisen jälkeen hän oli ainakin sijoittanut kiinteistöihin, antanut ystävilleen kymmenien tuhansien eurojen lainoja sekä hankkinut Virosta autovuokraamon. Hiljattain vapautuneen pitkäaikaisvangin kohdalla kyse on poikkeuksellisesta tilanteesta.

Kotikutoista amfetamiinia

Erikoista, tahnamaista, pinkkiä, kellertävää tai rusehtavaa piriä. Viranomaiset olivat ihmetelleet katukaupassa ajoittain liikkuneen oudon amfetamiinin alkuperää jo jonkin aikaa.

Amfetamiinissa ei sinänsä ole mitään erikoista. Suomalaisia huumeidenkäyttäjiä luonnehditaan pirikansaksi. Esimerkiksi muualla maailmassa suosittu heroiini ei ole koskaan rantautunut kunnolla Suomeen.

Mutta pinkissä pirissä ihmetytti outo koostumus ja väri. Yhdysvaltalaisessa Breaking Bad -kulttisarjassa syöpään sairastunut kemianopettaja alkaa tehtailla amfetamiinin sukuista mutta huomattavasti vahvempaa metamfetamiinia, joka ainutlaatuisen puhtautensa vuoksi alkaa niittää mainetta ”sinisenä tavarana”. Opettaja rikastuu superhuumeen keksijänä, mystisenä Heisenberginä, jonka kaksoiselämästä harva tietää. Sarjan myötä myös tosielämän huumetehtailijat ovat alkaneet värjätä ainettaan myyntiä vauhdittaakseen.

Amfetamiinissa pinkki tai kellertävä väri sen sijaan ei ole laadun tae vaan päin vastoin. Etenkin kellertävä väri kertoo valmistuksessa käytetyn amfetamiiniöljyn epäpuhtaudesta, pinkki taas kehnosta valmistusmenetelmästä.

Kuin leipoisi pullaa

Piritehtailu ei vaadi kemistin ammattitaitoa.

Vaativinta lienee öljyn hankkiminen. Ammattirikolliset salakuljettavat lähes 100-prosenttista amfetamiiniöljyä eri puolille Eurooppaa lähinnä Hollannista sijaitsevista laittomista laboratorioista. Kyseisen ”puolivalmisteen” liikkumisesta Suomessakin on puhuttu jo pitkään, mutta ennen Repoveden mökiltä tehtyä löytöä viranomaiset eivät olleet juuri päässeet siihen käsiksi.

Öljyä oli tiettävästi havaittu viime vuosikymmeninä Suomessa vain yhden kerran, 2000-luvun alussa. Tuolloin aloittelevan tehtaan toiminta tyssäsi heti alkuunsa, kun valmistusprosessissa tapahtuva kuumeneminen aiheutti tulipalon. 

Öljyn hankkimisen jälkeen loput voi hoitaa vaikka omassa keittiössä, jos ei piittaa saostamisessa leviävästä etovasta hajusta. Oikeanlaisen lopputuloksen saamiseksi vaaditaan hyvä resepti sekä taitoa ja kärsivällisyyttä noudattaa sitä. Tarvitaan myös tilavia astioita.

Saostamista voi verrata vaikeusasteeltaan pullataikinan leipomiseen. Samaan lopputulokseen voi päästä useammalla eri reseptillä. Lämpötila on kaikkein oleellisin - huoneenlämpö riittää - sekä kärsivällisyys, jota vaaditaan tismalleen oikean PH-tasapainon ja haihdutustuloksen saavuttamiseen.

Saostamiseen tarvitaan kahta ainesosaa, joita poliisin pyynnöstä ei mainita tässä jutussa. Molempia kuitenkin saa tavallisesta rautakaupasta, samoin kuin aineen PH-arvon mittaavia liuskoja.

Likaisin osuus on saostuneen aineen raastaminen jauheeksi. Kun kovettunutta palasta hankaa raastinrautaan tai johonkin muuhun terävään esineeseen, ainetta leijailee huoneen joka nurkkaan.

Poliisi pitää todennäköisenä, että järjestyksenvalvoja ei tehnyt Repovedellä kaikkea yksin. Hänen sormenjälkiään ja dna:taan löytyi mökistä takavarikoiduista metallisista astioista, mutta mestarikokkina saattoi toimia joku muu.

Tavallisia perheenisiä

Todellista rikollismaailman aatelia, ylätason huumerikollisia, saadaan harvoin tuomiolle. Tiedustelutiedon perusteella voidaan kuitenkin sanoa, että vain pieni osa kuuluu näkyvästi johonkin hierarkkiseen rikollisjengiin, kuvailee eräs jutun tutkinnan ulkopuolinen viranomaislähde MTV Uutisille.

Suuri osa huumerikollisiksi arvelluista on perheenisiä, naisia heidän joukossaan ei juuri ole. He asuvat hyvillä asuinalueilla, omistavat lemmikkejä, vievät lapsia harrastuksiin – ja törsäävät kalliisiin saksalaisiin autoihin. Perhe saattaa olla tietämätön toiminnasta, tai ainakaan rahan alkuperästä ei pahemmin keskustella. Voi olla, että rikolliset haluavat tietoisesti pitää perheen toiminnan ulkopuolella.

– Se ei ole mafiatyylistä toimintaa. Ajatellaan, että ammattimainen, järjestäytynyt rikollisuus olisi sitä että on yksi organisaatio, jota joku johtaa. Näin se ei ole rakentunut, jos jengejä ei oteta lukuun. Se on enemmänkin solutason toimintaa. Seuraavassa maahantuontiketjussa on sitten uusi kokoonpano.

On maahantuojia, tukkureita, vähittäiskauppiaita. Laiton ja laillinen sekoittuvat. Suurin ongelma, paljastumisen pelon ohella, on raha. Miten saada se vaikuttamaan lailliselta?

Ammattimaista toimintaa

Myös huumetehtaan perustanut järjestyksenvalvoja eli ulkopuolisen silmin lainkuuliaista elämää monta vuotta.

Vuonna 2014 poliisi sai kuitenkin syyn epäillä, että miehellä on jälleen jotain meneillään. On epäselvää, milloin häntä alettiin seurata järjestelmällisesti, mutta oikeudessa tarkkailuryhmän johtaja kertoi ”suunnitelmallisesta tarkkailusta” vuosien 2014-2015 aikana.

Tarkkailu kesti kauan, koska järjestyksenvalvoja ei ollut mikään helppo kohde. Ammattimaiset huumerikolliset osaavat välttää kuuntelua ja tarvittaessa katkaista puhelun keskustelukumppanin kanssa, jos tämä menee ”väärälle alueelle”.

Järjestyksenvalvoja keskusteli kävelyjen yhteydessä. Hänen autoonsa oli asennettu kuuntelulaite, samoin puhelimet olivat kuuntelussa. Nauhalle tallentui kuitenkin ulkopuolisen korviin vain hyväntuulisia kaveripuheluita, joissa juteltiin pikaisesti kuulumisia ja sovittiin kahvitteluista.

Huhtikuussa 2014 tapahtui käänne. Poliisin hyvin tuntema, amfetamiinin myymisestä epäilty 48-vuotias Janne oli myös ollut tietämättään poliisin seurannassa. Puhelinta kuunneltiin ja tarkkailuryhmä seurasi aika ajoin hänen liikkeitään. Haluttiin selvittää, mistä Jannen huumeet ovat peräisin.

Eräänä iltapäivänä Janne oli istumassa penkillä Kouvolassa sijaitsevan kauppakeskus Veturin edustalla, kun paikalle lipui musta BMW X5-katumaasturi. Tarkkailuasemissa istuneet poliisit valpastuivat sillä he tiesivät, että huumerikollisten rahat päätyvät usein käteisellä helposti hankittavaan omaisuuteen, kuten kalliisiin autoihin. Mustaa maasturia ajanut harteikas mies kävi Jannen kanssa lyhyen keskustelun, jonka jälkeen BMW jatkoi matkaa.

Saman päivän aikana kaksikko kohtasi vielä toistamiseen. Illalla Jannen autosta takavarikoitiin 65 grammaa amfetamiinia.

Huumeet vaihtoivat omistajaa toisen kerran lokakuussa. Tällä kertaa järjestyksenvalvoja saapui tapaamiseen uudehkolla S-sarjan Mercedes Benz -henkilöautolla, jossa oli Viron rekisterikilvet.

Harva Suomessa tehty törkeä huumausainerikos on pelkästään suomalaisten tekemä. Järjestyksenvalvojan kanssa autossa oli huomattavan pitkä ja muutenkin isokokoinen virolaismies. Poliisi epäilee, että virolaisella on saattanut olla osuutensa sekä kokkaamiseen että maahantuontiin. Häntä ei kuitenkaan saatu kiinni.

Kolmen litran vodkapullo

Unelias Pirkkalan lentokenttä valpastuu ottamaan vastaan reittilennon. Hoikka saksalaismies astuu koneesta ulos ja katselee lentokenttää ympäröiviä peltoja ja metsiä. Suomalaismaisema on marraskuisen harmaa. On vuosi 2012 ja kuun 21. päivä, eikä lumesta ole tietoakaan.

Maisemien katseluun ei kuitenkaan ole liikaa aikaa, sillä hänellä on vastuullinen tehtävä. Hän poimii matkatavarahihnalta pienen vedettävän laukun ja alkaa kävellä kohti lentokentän uloskäyntiä.

Yhtäkkiä huumekoira istuu hänen eteensä. Mies jännittyy entisestään, kun suomalaisen tullivirkailijan ääni kutsuu hänet matkatavaroiden tarkastukseen. Jälkikäteen matkalaukun sisältö on luettavissa tulliraportista: kolmen litran vodkapullo sekä kreatiinipurkki. Kreatiini on kiinnittänyt tullimiesten huomion, sillä ainetta käytetään paitsi fitness-urheilussa energialähteenä, myös amfetamiinin jatkeena. Sen sijaan muutaman kympin arvoinen tuliaisviinapullo ei kiinnostanut tullia. Miksi olisikaan, sillä sellaisen on jemmannut laukkuunsa moni muukin matkustaja.

Kun matkalaukun sisällössä ei todeta mitään laitonta, saksalaismies saa jatkaa matkaansa vierailemaan suomalaisten ystäviensä luokse Bandidos-moottoripyöräkerhon Nokian alaosaston tiloihin.

Vasta viime vuonna keskusrikospoliisi aloitti tutkinnan, jossa ilmeni että vodkapullo saattoi olla täynnä amfetamiiniöljyä.

Miehen tuliainen ei siis välttämättä ollutkaan muutaman kympin vaan satojen tuhansien eurojen arvoinen.

Poliisi näkee muttei tunnista

Keskusrikospoliisi iski viime keväänä moottoripyöräkerho Bandidosin tiloihin samanaikaisesti usealla paikkakunnalla. Kyseessä on harvinaisen laaja kotietsintöjen sarja, joka tehtiin pitkän taustatyön päätteeksi, vain kaksi viikkoa sen jälkeen kun Kaakkois-Suomen poliisi oli löytänyt ensimmäisen saostamon järjestyksenvalvojan kesämökiltä Repovedeltä. Tapaukset eivät kuitenkaan tiettävästi liity toisiinsa.

Syytteiden mukaan Bandidosin Nokian kerholle on tuotu Saksasta ainakin neljä kolmen litran tuliaisviinapulloa. Katukauppaan tehtaillun huumeen arvo on ollut jopa miljoona euroa.

Jossain päin Suomea on viime vuosina saostettu, hienonnettu ja jatkettu valtava määrä pinkkiä, keltaista tai rusehtavaa piriä katukauppaan. On todennäköistä, että paikallispoliisit ovat kotietsinnöillä viime vuosina törmänneet useisiin saostamoihin. Niitä ei ole kuitenkaan osattu sellaisiksi tunnistaa.

Keskusrikospoliisin rikoskomisario Jari Rädyn mukaan poliiseja on tämän syksyn aikana koulutettu aiheeseen liittyen. Suomi ei kuitenkaan ole ainut maa, jossa tuliaisviinapullot ovat menneet täydestä tai saostamot jääneet huomaamatta.

– Kansainvälisen arvion mukaan yli puolet salakuljetuksista on ollut amfetamiiniöljyä sen vuoksi, ettei sitä tunnisteta.

Hiljattain Ruotsista löytyi eräs amfetamiinin resepti, jota myös Suomen poliisi on voinut hyödyntää koulutuksessaan. Nyt poliisit tietävät, mitä etsiä. Myös poliisikoirat ovat olleet uuden haasteen edessä. Tänä syksynä myös niitä on koulutettu tunnistamaan amfetamiiniöljy, vaikka se olisi viina- tai olutpullon sisällä.

Järjestyksenvalvojan kesämökille toteutetun iskun jälkeen samanlaisia tehtaita onkin alkanut paljastua eri puolilta Suomea. Esimerkiksi edelleen tutkinnassa olevassa Bandidos-jutun Pohjanmaan-haarassa tarvittiin useampi kotietsintä, mutta lopulta aineet löytyivät ja epäilty tehdas paljastui.

Rikollisen toiminnan riskit

Pirkanmaan käräjäoikeuden istuntosali numero 15 on melkein täynnä. Ulkona paukkuu pakkanen, joka hyytää myös käräjäsalin sen isojen ikkunoiden kautta. Syytetyn penkillä istuvat Bandidos-jengiläiset vetävät ulkotakkejaan päälle.

Puheenjohtaja ilmoittaa, että seuraavaksi kuullaan jutun ensimmäistä todistajaa. Saksalaisen Hansin* ääni kuuluu metallisena mikrofonin kautta, kun hän vahvistaa olevansa valmis. Kaikki ihmettelevät, miksei Hansia näy missään? Hänet piti tuoda varta vasten Saksasta syyttäjän tärkeimpänä todistajana. Onko hän paikalla lainkaan? Tuomari toteaa, että hän kyllä näkee missä kohtaa salia Hans istuu, ja se riittää. Jutun luonteen vuoksi Hans antaa todistuksensa oikeussaliin rakennetusta piilokopista. Hänen ei tarvitse kohdata entisiä kavereitaan silmästä silmään.

Hän toistaa kaiken mitä oli aiemmin kertonut jo poliisille esitutkinnassa. Miten hän toi lentomatkatavaroissaan amfetamiiniöljyä Suomeen ainakin kolme kertaa, miten saavutti jengiläisten luottamuksen, miten pääsi Saksan Bandidos MC Steinfurtin täysjäseneksi ja miten oli kerran jäädä kiinni Suomen Tullissa. Aika näyttää, pitääkö käräjäoikeus torstaina kuultua harvinaista todistajanlausuntoa uskottavana. Kaikki törkeästä huumausainerikoksesta syytetyt jengiläiset kiistävät rikokset ja katsovat Hansin kertovan valheita. On epäselvää, miten Hans on päätynyt puhumaan entistä jengiään vastaan.

Meille tavallisille ihmisille on tarjolla aina uusi mahdollisuus, mutta alamaailma on armoton. Virheistä pahimpaan, luottamuksen rikkomiseen, voi syyllistyä vain kerran. Jos Hans puhuu totta, kyse on pahimman luokan vasikoinnista. Uutta mahdollisuutta ei tule.

Armottomuuden lisäksi riskinä ovat kovat tuomiot. Repoveden jutussa järjestyksenvalvoja Olli-Ville Henriksson tuomittiin viime syksynä Kymenlaakson käräjäoikeudessa vankilaan lähes yhdeksäksi vuodeksi törkeästä huumausrikoksesta, eikä Itä-Suomen hovioikeus joulukuussa muuttanut tuomiota. Hän itse on koko ajan katsonut olevansa syytön. Hänet tuomittiin korvaamaan valtiolle rikoshyötynä 125 000 euroa.

Poliisin ja syyttäjän mukaan tehtaalla on kuitenkin saattanut tienata paljon, paljon enemmän.

*Hansin nimi jutussa on muutettu.

**Juttua korjattu 20.1.: Lisätty sanat "ison luokan". Sisä-Suomen poliisi paljasti yhden Tampereen alueella toimineen pienemmän saostamon jo vuonna 2014. Puolen vuoden aikana saostettu määrä oli tuolloin 3,5 kiloa, eikä amfetamiiniöljyä takavarikoitu lainkaan. Öljyn alkuperää ei tuolloin saatu selville, mutta myöhemmin saostamon on epäilty liittyneen jutussa mainittuun Bandidos-maahantuontiorganisaatioon.

Jutun tiedot perustuvat pääosin esitutkintamateriaaleihin ja Repoveden jutun tuomioihin.