Vuonna 2023 noin joka neljäs peruskoulun oppilas tarvitsi oppimiseen tehostettua tai erityistä tukea.
Tukea omaan oppimiseensa tarvitsevia oppilaita on Suomessa pyritty pitämään osana yleisopetusta viime vuosien aikana. Samalla erityisluokkia on vähennetty. Tätä inkluusioksi nimettyä mallia on julkisessa keskustelussa pidetty yhtenä syypäänä oppimistulosten heikkenemiseen ja muihin koulujen ongelmiin.
Janakkalassa sijaitsevan Tervakosken koulun erityisopettaja Kristiina Saarenkanta ei kuitenkaan näe asiaa näin mustavalkoisena.
– Jos inkluusio on tehty sillä, että se on säästötoimenpide ja lapset on laitettu isoon ryhmään eikä ole annettu sitä tukea mukana, niin silloin se on virhe. Mutta jos sinne saadaan tuki mukaan, niin ei silloin ole huono asia, Saarenkanta toteaa.
Lue myös: Opettajat tyrmäävät erityisluokkien vähentämisen MTV:n kyselyssä: "Nyt viimeistään pitäisi herätä"
Vaaliehdokkaat suosisivat erityisluokkia inkluusion sijaan
MTV:n vaalikoneeseen vastanneista kuntavaaliehdokkaista valtaosa haluaisi paluuta vanhaan ja erityisluokat takaisin inkluusion sijaan. Yli 9 000 vastanneesta ehdokkaasta 73 prosenttia oli joko täysin tai osittain samaa mieltä väitteestä ”Kouluihin tarvitaan erityisluokkia inkluusion sijasta”. Ehdokkaat perustelivat vastauksiaan muun muassa seuraavasti:
”Lahjakkaiden oppilaiden ei pidä kärsiä tasapäistämisestä
”Lapsille pitää tarjota heidän tarvitsemaansa apua. Inkluusiossa kaikki kärsivät.
”Liiaksi ei saisi olla häiriötä, saattaa myös vilkkaammat lapset samaistua levottomampiin
”Inkluusio on tärkeä tavoite, mutta se ei sovi kaikille oppilaille. Erityisluokat voivat tarjota paremman oppimisympäristön niille, jotka tarvitsevat yksilöllistä tukea.
Täysin tai osittain eri mieltä oli 20 prosenttia vastaajista. Seitsemän prosenttia ei osannut sanoa kantaansa.
– Tulkitsen tulosta niin, että erityisluokanopettajan virkoja voitaisiin lisätä. Opetus pitäisi järjestää hyvin joustavalla tavalla ja tuki oppilaan ympärille, oli hän sitten yleisopetuksessa tai osittain pienryhmässä. En ajattele niin, että erityisluokkia pitäisi lisätä, vaan tarpeen mukaan tehdään ja hyvin yksilöllisesti se tuki siihen oppilaan ympärille, sanoo Tervakosken Piia Marttinen.
Toissa vuonna noin joka neljäs oppilas tarvitsi oppimiseen tehostettua tai erityistä tukea.
Oppimisen tuki muuttuu elokuussa
Hallituksen ajama oppimisen tuen uudistus astuu voimaan elokuun alussa ja siinä keskiössä ovat yksilö- ja ryhmäkohtaiset tukimuodot. Yhden opettajan luokassa voi olla korkeintaan viisi vahvaa tukea tarvitsevaa oppilasta.
Uudistuksen mukaan jokaisen kunnan on resursoitava uusia ryhmäkohtaisia tukimuotoja vähintään 0,122 tuntia viikossa oppilasta kohden kaikissa esiopetusta ja perusopetusta antavissa päiväkodeissa ja kouluissa.
Nykyisin oppimisen tuki on kolmiportainen, johon kuuluvat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Tukimallia ei tule ikävöimään ainakaan Tervakosken yhteiskoulun erityisopettaja Susanna Kähkölä.
– Jos nuorten sanoin kuvaillaan, niin se on toiminut semihyvin. Se on liikaa painottunut kieliin ja matematiikkaan. Siten nämä lukuaineet ovat jääneet paitsioon ja se on ollut vähän liian yksipuolista, hän toteaa.
Uudistuksen toteutukseen on varattu 100 miljoonan euron lisärahoitus. Valtaosa siitä menee ryhmäkohtaiseen tukeen. Opettajien ammattijärjestö OAJ perää kunnilta rahan oikeaa kohdistamista.
– Kun koulutus on investointi ja tähän on raha lisätty, niin kyllä jokaisen kuntapäättäjän pitäisi nyt tietää, että myös kunnissa lisärahaa oppimisen tukeen on laitettava, muuten lakia ei pystytä noudattamaan, sanoo OAJ:n koulutuspolitiikan johtaja Nina Lahtinen.