MTV selvitti: Taisteluammunnoissa kuolleet puolustusvoimissa 1994–2015

Jääkäri varusmies armeija kevyt konekivääri puolustusvoimat asepalvelus intti
Puolustusvoimilla on vuosittain 3000–4000 taisteluammuntaa vuodessa.Str / Lehtikuva
Julkaistu 17.12.2015 15:05
Toimittajan kuva

Ville Eklund

ville.eklund@mtv.fi

Aseiden käyttöön liittyvät kuolemaan johtaneet onnettomuudet ovat Puolustusvoimissa äärimmäisen harvinaisia.

Viimeisimmät puolustusvoimissa tapahtuneet kuolemaan johtaneet onnettomuudet taisteluammunnoissa.

  • 2005 Varusmies menehtyi Rovajärvellä raskas kranaatinheittimen ammuksen räjähtäessä.
  • 2001 Reserviläinen menehtyi Niinisalossa kranaattikonekivääriturmassa.
  • 1999 Varusmies kuoli taisteluammunnoissa käsiaseen luotiin Niinisalossa.
  • 1994 Varusmies kuoli käsiaseammunnoissa Nurmeksessa.

Pääesikunnan palvelusturvallisuusupseeri Timo Ryynäsen mukaan vuodesta 1994 kuolemaan johtaneita ampumaonnettomuuksia on tapahtunut viisi eilinen Hangon onnettomuus mukaan luettuna.

Merisotakoulun harjoituksessa eilen menehtyneen upseerioppilaan epäillään kuolleen toisen varusmiehen luotiin kovapanosammuntaharjoituksessa.

Määrä on pieni suhteutettuna siihen, että Puolustusvoimilla on vuosittain 3000–4000 taisteluammuntaa vuodessa.

– Jokainen näistä kuolemista on täysin turha, Ryynänen toteaa.

Viime turmassa räjähti raskaan kranaatinheittimen kranaatti

Viimeisin kuolemaan johtanut ampumaturma tapahtui Rovajärvellä vuonna 2005, kun varusmies kuoli raskaan kranaatinheittimen ammuksen räjähdettyä kranaatinheittimen putkessa kaksoislatauksen vuoksi.

Kranaatinheittimen putkessa oli yksi ampumaton kranaatti, mistä tietämättä kranaatinheittimeen oli ladattu uusi ammus. Kun kranaatti oltiin tulikäskyn mukaisesti ampumassa, toinen kranaatti räjähti ampumisen seurauksena kranaatinheittimen putkeen.

Sitä edeltävät kuolemaan johtaneet onnettomuudet taisteluammunnoissa ovat tapahtuneet vuosina 2001 ja 1999 Niinisalossa sekä vuonna 1994 Nurmeksessa.

Ryynänen kertoo, että vuoden 2005 onnettomuuden perusteella Puolustusvoimat aloitti henkilöturvallisuushankkeen. Sen tuloksena on kehitetty työ- ja palvelusturvallisuusjärjestelmää sekä turvallisuuskulttuuria.

– Varomääräyksiä kehitetään jatkuvan parantamisen periaatteiden mukaisesti. Kaikki poikkeamat ja läheltä piti -tilanteet huomioidaan ja niiden perusteella arvioidaan varomääräysten päivitystarve, Ryynänen kertoo.

Tuoreimmat aiheesta

Kotimaa