Tanska aikoo tarttua entistä kovempiin toimiin "ghettojen" kitkemiseksi maasta. Tanskan hallitus haluaa ongelma-alueet maasta vuoteen 2030 mennessä.
Hallitus on listannut maan ghettoalueet, jotka se haluaa hajottaa. Pääministeri Lars Lökke Rasmussen on ehdottanut joillakin alueilla rakennusten purkamista ja ihmisten sijoittamista muualle.
Tanskan hallituksen tuore ghettopaketti sisältää yli 20 toimenpidettä, jotka kohdistuvat syrjäytyneisiin asuinalueisiin.
Yksi kaikista eniten keskustelua herättäneistä suunnitelmista on, että jatkossa ghettoalueilla tehtävistä rikoksista saisi kaksinkertaisen rangaistuksen muihin alueisiin nähden.
Suunnitelmaa on moitittu syrjiväksi.
Suurin osa asukkaista maahanmuuttajia
MTV Uutiset vieraili Kööpenhaminan Mjølnerparkenissa, joka on yksi hallituksen listaamista ghettoalueista.
Mjølnerparkenin asukkaista lähes kaikki ovat maahanmuuttajia tai maahanmuuttajien lapsia. Alueella on lisäksi korkea työttömyys ja rikoksia tapahtuu verrattain paljon.
– Ymmärrän ajatuksen ghettopaketin taustalla, mutta en ole sen kannalla. Kaksoisrangaistuksilla rohkaistaan ihmisiä menemään muualle tekemään rikoksia, koska tällä alueella on tapahtunut niin paljon kaikkea laitonta, vuoden ajan Mjølnerparkenissa asunut Laura Nielsen sanoo.
Nielsen on opiskelija ja hän tykkää asua alueella sen edullisen hintatason vuoksi. Hän on huomannut, että Mjølnerparkenissa tapahtuu paljon rikoksia, mutta hän on kokenut olonsa silti turvalliseksi.
– Täällä on tapahtunut paljon ampumisia ja rikoksia. Olen kuullut ampumisen ääniä ja huutamista, poliisi on pysäyttänyt minuakin öisin. Vasta äskettäin kaksi ihmistä ammuttiin kotini ulkopuolella. Mutta en pelkää. Jos itse elää rauhallisesti eikä sekaannu jengeihin, voi täällä olla turvassa, Nielsen sanoo.
Mjølnerparkenissa asuu paljon myös perheitä ja lapsia, joten Nielsen ymmärtää, miksi viranomaiset haluaisivat rauhoittaa alueen rikoksilta.
– He haluavat suojella lapsia ja nuoria, jotta näillä olisi turvallista.
Ei ensimmäinen ghettopaketti
Hallitus on esittänyt uutena toimena ghettopakettiin myös sen, että lasten vanhemmat pitää voida karkottaa maasta, jos he lähettävät lapsensa uudelleenkoulutettaviksi ulkomaille.
Suunnitelmia on perusteltu Tanskassa maan suurella maahanmuuttajaväestöllä. Ei-länsimaista syntyperää olevien asukkaiden määrä Tanskassa on kymmenessä vuodessa kymmenkertaistunut.
Tuore ghettopaketti ei ole ensimmäinen kerta, kun Tanskassa yritetään kitkeä ongelma-alueiden vaikeuksia. Nyt kuitenkin keinot ovat aiempaa kovemmat.
– Minun mielestäni tällaiset suunnitelmat ovat syrjintää. Rikolliset vain ratkaisevat ongelmansa menemällä johonkin toiseen paikkaan tekemään samoja rikoksia. Joten kaksoisrangaistus ei ole ratkaisu näiden alueiden ongelmiin, Bishir Kahzen sanoo.
Myös pienen lapsen äiti Sara Jinsen vastustaa suunnitelmia.
– En usko, että se auttaa näitä ihmisiä saamaan normaalimman tai turvallisemman elämän. Se on myös epäreilua, jos tietyt alueet nimetään ghetoiksi ja siellä olevat asukkaat joutuvat eräällä tavalla syrjityiksi.