MTV Uutisten kysely paljastaa: Sofia Virta on vihreiden piiripäättäjien selvä suosikki puheenjohtajaksi

Vihreiden puheenjohtajaksi pyrkivät kansanedustajat Sofia Virta, 32, ja Saara Hyrkkö, 35.

MTV Uutisten kyselyn perusteella Virta on selkeä suosikki puheenjohtajaksi piirihallitusten jäsenten keskuudessa.

Virtaa kannattaa 52 prosenttia kyselyyn vastanneista ja Hyrkköä 25 prosenttia. 23 prosenttia vastanneista ei vielä osaa sanoa kantaansa.

Tutkimus tehtiin 25.5.- 1.6.2023 välisenä aikana. Kyselyyn vastasi 65 henkilöä, jolloin vastausprosentiksi muodostui 59 prosenttia. Tutkimukseen vastattiin verkossa. Tutkimuksen teki MTV:n toimeksiannosta Corefiner Oy.

Piirihallitusten jäsenet ovat yleensä aktiivisesti mukana politiikassa ja tekevät puolueessa maakunnan tasolla päätöksiä ja ottavat kantaa myös valtakunnan politiikkaan.

Vihreiden seuraava puheenjohtaja valitaan käytännössä neuvoa-antavassa jäsenäänestyksessä, jonka tulos julkistetaan vihreiden puoluekokouksessa Seinäjoella 10. kesäkuuta. Kaikki jäsenet siis valitsevat puheenjohtajan ja koko jäsenistön näkemys voi olla myös erilainen kuin piirihallitusten jäsenten.

Puoluekokous voisi teoriassa päättää myös toisin kuin jäsenäänestys esittää, mutta käytännössä jäsenäänestyksen tahdon yli ei voi kävellä.

Virta on kotoisin Varsinais-Suomesta Kaarinan kaupungista ja ammatiltaan hän on opettaja, terapeutti sekä yrittäjä. 

Hyrkkö tulee Uudeltamaalta Espoosta ja on ammatiltaan diplomi-insinööri. Hyrkkö on eduskunnassa ollut vihreiden eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja.

Molemmat ehdokkaat valittiin kevään vaaleissa toiselle kaudelle eduskuntaan.
Vihreät koki vaaleissa puolueena suuren tappion, kun kannatus jäi seitsemään prosenttiin.

Virta sopivan ulkopuolinen

Kyselyssä kysyttiin myös perusteluja puheenjohtajavalinnalle. Monet Sofia Virran tukijat kokevat, että Virta olisi riittävän erilainen lisäämään puolueen kannatusta. Myös Hyrkköä hieman oikeistolaisempi talouslinja miellyttää monia.

– Sofialla on kyky puhutella puolueen ydinkannattajien ulkopuolisia äänestäjiä, ja siten laajentaa kannatuspohjaa. Lisäksi hänen talouspoliittiset näkemyksensä ovat lähimpänä omiani, eräs vastaaja perustelee.

– Sofian etuna on erityisesti myös se, että hän ei ole marinoitunut aikaisemmissa puolueen johtotehtävissä ja tulisi puolueen johtoon nykyisen ydinjoukon ulkopuolelta. Puolue on eräänlaisen uudelleenkäynnistyksen edessä, joten vanhan koneiston ulkopuolelta kehään astuva puheenjohtaja saattaisi paremmin houkutella puolueen kannattajakunnasta pois valuneet uudelleen kiinnostumaan vihreästä liikkeestä, toinen vastaa.

Hyrkön kannattajat puolestaan korostavat muun muassa hänen kokemustaan.

– Molemmat ovat hyviä ehdokkaita, mutta Saara Hyrköllä on enemmän kokemusta ja puolueen tuntemusta; on helpompi käydä nopeammin muutostyöhön, kun tuntee muutettavan organisaation ja toiminnan todella hyvin. Hän on aktiivinen, asioihin paneutuva, tarkka ja selkeä, yksi vastaajista toteaa.

– Saara omaa pitkän johtamiskokemuksen ja on rauhallinen ja jämäkkä vastuunkantaja, toinen kehuu.

Lue myös: Vihreiden puheenjohtajaehdokkaiden mielestä puolueen talouslinja jäi piiloon hallituksessa – "Rahaa jaettiin välillä turhan hölläkätisesti"

Äänestäjiä kokoomukselta?

MTV Uutiset kysyi vihreiden piiripäättäjiltä myös sitä, miltä poliittiselta suunnalta lisäkannatusta pitäisi ensisijaisesti hankkia?

Jopa 44 prosenttia vastaajista suuntaa katseensa kokoomuksen kannattajiin. Kokoomuksen kannattajat ovat selkeä ykköskohde, koska seuraavaksi Sdp:n kannattajat ovat toiseksi suosituin "ryöstökohde" kahdeksan prosentin kannatuksella.

Keskustan ja Vasemmistoliiton kannattajista olisi paras hankkia vihreille kannatusta kuuden prosentin mielestä.

Yhteensä 32 prosenttia vastaajista vastasi: en osaa sanoa.

Kokoomus päätyi monen ykkösvaihtoehdoksi, koska tekeillä olevan oikeistohallituksen linjan arvellaan tulevina vuosina saavan monet liberaalit kokoomuksen kannattaajat miettimään uudelleen puoluevalintaa.

– Kokoomuksen nuoret liberaalit tulevat varmasti kyllästymään puolueen persuuntumiseen, jos samalla Vihreät nostavat talouden osaksi omaa agendaansa. Myös keskustassa on äänestäjiä, jotka ovat kyllästyneet kepun iänikuisiin tapoihin tehdä politiikkaa, yksi vastaajista miettii.

– Kokoomuksessa on iso joukko ihmisiä, jotka eivät hyväksy konservatiivien nousua ja perussuomalaisten kanssa veljeilyä. Vihreät on saanut huonosti tuotua omaa talouspoliittista linjaansa kuuluviin, ja arvoliberaaleilla kokoomuslaisilla voisi olla paljon yhteistä vihreiden kanssa, toinen vastaaja säestää.

Ohisalo sai lähteä

Kyselyssä kysyttiin myös sitä, olisiko Maria Ohisalon ollut syytä jatkaa puheenjohtajana?

Vihreiden kentällä vaikuttaa olevan selkeä näkemys siitä, että Ohisalon oli syytä lähteä, sillä 60 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, ettei Ohisalon olisi kannattanut jatkaa puolueen johdossa.

Vastaajista 14 prosenttia kannatti Ohisalon jatkoa ja 26 prosenttia vastaajista ei osannut sanoa.

Ohisalon väistymisellä ei arvioida olevan selkeätä vaikutusta vihreiden kannatukseen.Vastaajista 37 prosenttia arvioi, ettei väistymisellä ole vaikutusta kannatukseen. Joka neljäs uskoo väistymisen nostavan kannatusta ja kuusi prosenttia näkee sen laskevan kannatusta.

32 prosenttia vastaajista ei osannut sanoa Ohisalon väistymisen vaikutuksesta.

Piirihallitusten jäsenten enemmistö on sitä mieltä, että on oikein, ettei vihreät osallistu hallitusneuvotteluihin.

Vastaajista 67 prosenttia oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että on oikein, ettei vihreät osallistu hallitusneuvotteluihin.

Yksitoista prosenttia vastaajista on täysin tai jokseenkin eri mieltä.

Puheenjohtajan kausirajoitus jakaa mielipiteitä

Vihreillä on nykyisin voimassa rajoitus, että puheenjohtaja voi olla tehtävässään kolme kautta. Kaudet ovat kahden vuoden pituisia eli enimmäisaika on kuusi vuotta.

Rajoitus on puoluekentän tiukimpia.

Kyselyssä kysyttiin, pitäisikö vihreiden pidentää mahdollista enimmäisaikaa kahdeksaan vuoteen.

Vihreiden puheenjohtajapelin aikana on arveltu, että moni tunnettu vihreä poliitikko jätti nyt kisan väliin tiukan rajoituksen takia.

Jos vihreät on hallituksessa, joka valitaan vuoden 2027 eduskuntavaalien perusteella, uusi puheenjohtaja joutuisi luopumaan tehtävästään ja ehkä ministeripaikastaan kesken kauden.

Kyselyssä 49 prosenttia vastusti sitä, että vihreät pidentäisi puheenjohtajuuden enimmäsiaikaa kahdeksaan vuoteen. Joka kolmas vastaaja puolestaan kannatti sitä.

Vastaajista 17 prosenttia ei osannut sanoa enimmäisajasta kantaansa.

Lue myös: Vihreät aloittaa muutosneuvottelut – vaalitappio leikkasi rahoituksesta kolmanneksen