Muhiiko sinunkin suussasi tämä sairaus? Voi pahimmillaan pudottaa hampaat suusta

– Se on potilaalle usein lähes oireeton ja etenee hitaasti, mutta pahimmassa tapauksessa, ilman hoitoa, se voi pudottaa hampaan suusta.

Näin professori Eija Könönen Turun hammaslääketieteen laitokselta kuvailee parodontiittia, joka on yksi yleisimmistä suun sairauksista Suomessa.

Parodontiitti on hampaan kiinnityskudoksia tuhoava sairaus. Se kehittyy bakteerien reaktiosta ja alkaa hiljalleen tuhota hampaan kiinnityskudoksia ja hampaan ympärillä olevaa luuta. Viimeisessä vaiheessa kaikki kiinnityskudokset ovat tuhoutuneet ja hampaan voi vaikka sormin nyppäistä pois. Mikään ei pidä sitä enää kiinni suuussa.

Vain hammaslääkäri voi havaita

Ensimmäinen oire mahdollisesta parodontiitista on ientaskun vetäytyminen.

– Olisikin erittäin tärkeää, että hammaslääkäri normaalin tarkastuksen yhteydessä mittaisi myös ientaskut. Jos ientaskun vetäytymä on yli 4 mm, pitäisi asiaan puuttua.

Könönen harmittelee, etteivät kaikki hammaslääkärit tee automaattisesti ientaskumittausta tarkastuksen yhteydessä.

– Kyllä minä tässä haluaisin vähän herätellä myös hammaslääkäreitä huomioimaan tämän asian tärkeyden. Potilaan itse on lähes mahdotonta havaita sairautta. Diagnosoinnissa on selviä ongelmia, Könönen jatkaa.

Pitkälle edennyt kiinnityskudosten kato näkyy hampaistossa selvemmin: varsinkin hampaat voivat liikkua, etuhampaiden väleihin syntyy rakoja, ja ientaskuista tulla märkävuotoa. Myös pahanhajuinen hengitys saattaa johtua parodontiitista.

Vuonna 2000 tehty Terveys 2000 -tutkimus kertoo, että noin 64 prosentilla Suomen aikuisväestöstä on ainakin yksi parodontiittihammas suussaan..

Kuka sairastuu parodontiittiin?

Parodontiitti kehittyy tavallisesti aikuisiällä ja suurimmassa riskissä ovat tupakoitsijat.

– Tupakointi on suurin yksittäinen asia, joka aiheuttaa parodontiittia, Könönen sanoo.

Muita riskitekijöitä ovat huono suun hygienia sekä tietyt yleissairaudet, kuten diabetes, lääkitykset ja perinnölliset tekijät altistavat taudille.

Tautia havaitaan harvoin lapsilta, ja jos sitä löytyy, se on yleensä harvinaisempi sairauden agressiivinen muoto.

Lue myös:

    Uusimmat