Lumipyryä, vesisateita, yli +20 astetta tai pakkasta? Pääsiäisinä on nähty monenlaista. Lämpimimmillään pääsiäisenä on ollut lähes hellettä.
Pääsiäisen ajankohta vaihtelee maaliskuun loppupuolelta huhtikuun loppupuoleen, joten vuosien varrella on nähty monenlaisia pääsiäissäitä.
Maaliskuun lämpöennätyksiä pääsiäisenä 2002
Ilmatieteen laitos on jaotellut säätilastoissaan pääsiäiset kolmeen ajankohdan mukaan: varhaiset pääsiäiset, keskiajankohdan pääsiäiset ja myöhäiset pääsiäiset. Varhaiset pääsiäiset ajoittuvat säätilastoissa maalis-huhtikuun vaihteeseen 23.3.-2.4.
Varhaisista, maaliskuun lopun ja aivan huhtikuun alkupäivien, pääsiäisistä erottuu vuosi 2002, jolloin pitkäperjantaina 29. maaliskuuta 2002 syntyi uusia, silloisia maaliskuun lämpöennätyksiä.
Myytti pitkäperjantain sateista
Pääsiäisajan yksi sitkeästi elävä myytti on, että pitkäperjantaina sataa aina räntää tai lunta ja on harmaan pilvistä. Ilmatieteen laitoksen tilastot eivät tue tätä käsitystä. Ainoastaan keskimäärin yhtenä pitkäperjantaina kolmesta sataa ja aivan yhtä monena pitkäperjantaina sää on ollut täysin aurinkoinen. Myöhäisinä pääsiäisinä maan eteläosassa räntää tulee taivaalta erittäin harvoin. Sen sijaan Pohjois-Suomessa lumi- ja räntäsade kuuluvat vielä huhtikuun säähän.
Lähde: Ilmatieteen laitos
Suomen lämpimin paikka pitkäperjantaina 29. maaliskuuta 2002 oli Porvoo, missä päivän ylin lämpötila kohosi 15,2 asteeseen. Helsinki-Vantaalla ylin lämpötila oli 15,1 astetta. Muualla maan eteläosassa lämpötila kohosi yleisesti 12-14 asteeseen. Monella paikkakunnalla rikkoutuivat maaliskuilta 1990 ja 1945 peräisin olleet paikkakohtaiset lämpöennätykset 1-3 asteella.
Vuoden 2002 ennätykset menivät kuitenkin uusiksi 27. maaliskuuta 2007, kun lämpötila kohosi Helsinki-Vantaalla ylimmillään 17,5 asteeseen.
Varhaisina pääsiäisinä lunta on ollut Helsinkiä myöden ajoittain reippaasti. Vuonna 1970 Helsingin Kaisaniemessä oli pääsiäisenä lunta 63 senttimetriä, vuonna 2013 puolestaan 42 senttimetriä. Välillä varhainen pääsiäinen on ollut etelässä jo lumeton.
Lumipyryä ja runsaita sateita
Keskiajankohdan pääsiäiset ajoittuvat Ilmatieteen laitoksen tilastoissa ajalle 3.-12. huhtikuuta.
Näistä keskiajankohdan pääsiäisistä erottuu vuosi 1982, jolloin pääsiäinen oli erittäin sateinen. Sää oli tuolloin, 9.-11. huhtikuuta, pilvinen ja lunta satoi koko maassa. Erityisesti Uudellamaalla mitattiin monin paikoin pyhien sademääräksi 40-60 millimetriä. Pääsiäisen aikana satoi tuolloin enemmän kuin keskimäärin koko huhtikuussa. Sade tuli märkänä lumena tai räntänä. Vaikka maa oli jo ehtinyt paljastua talven lumesta laajasti maan lounais- ja länsiosassa, niin pääsiäisen jälkeen etelä- ja länsirannikon peitti uudelleen paksu, 20-40 senttimetrin lumikerros. Koska sää oli pilvinen, lämpötila vaihteli vain vähän nollan asteen molemmin puolin koko maassa. Muita melko sateisia ajankohdan pääsiäisiä on ollut vuosina 1971, 1977, 1983 ja 1994.
Myrskyt ja kovat tuulet ovat keväisin harvinaisia. Kuitenkin huhtikuun alun pääsiäisinä on tuullut voimakkaasti muun muassa vuosina 1976, 1991 ja 1998.
Pääsiäisenä 2000 lähes hellettä!
Myöhäiset pääsiäiset osuvat Ilmatieteen laitoksen tilastoissa huhtikuun loppupuoliskolle ajalle 13.-24. huhtikuuta. Huhtikuun puolenvälin jälkeisinä aikoina maan eteläosassa lumet ovat jo kadonneet ainakin kertaalleen.
Vuonna 2000 maan eteläosassa päivän ylin lämpötila oli toisena pääsiäispäivänä hyvin korkea. Mittaushistorian korkein pääsiäispyhien lämpötila, 24,9 astetta, mitattiin Utissa 24. huhtikuuta 2000.
Myös 21. huhtikuuta 2003 toisen pääsiäispäivän korkein lämpötila oli yli 20 asteen niin Itä-Uudellamaalla kuin Pohjanmaalla. Tuolloin lämpimintä oli Porvoossa, 21,2 astetta.
Helsingin korkeudella myöhäisinä pääsiäisinä on yleensä lumetonta. Esimerkiksi Sodankylässä lunta on kuitenkin huhtikuun loppupuolen pääsiäisinä ollut vielä ajoittain paljon, eniten vuonna 1973, jolloin lunta oli 84 senttimetriä.
Lähde: Ilmatieteen laitos, tilastot ovat vuodesta 1961 lähtien
Katso ylhäältä kuvagalleria pääsiäisen säistä vuosien varrelta! Kuvat: Lehtikuva
Pääsiäisen paikkakuntakohtaiset sääennusteet MTV:n sääsivustolta.