Tänä vuonna helatorstaita vietetään 13. toukokuuta. Tiedätkö, miksi päivää vietetään?
Helatorstai on kristillinen juhlapäivä, jota vietetään joka vuosi 40 päivää pääsiäisen jälkeen Jeesuksen taivaaseenastumisen muistoksi. Helatorstain nimi juontaa juurensa ruotsin kielen sanasta helg eli pyhä. Vanhan uskomuksen mukaan helatorstai oli niin pyhä, ettei ruoho tai lehti puussa kasvanut.
Suomessa 1800-luvulla helatorstai oli yksi tärkeimmistä juhlapäivistä. Vanhassa maatalouskulttuurissa helatorstaita edeltävän sunnuntain ja helatorstain välisinä päivinä kuljettiin kulkueina pelloilla rukoilemassa hyvää satoa.
Helatorstaihin liittyvää kansanperinnettä ovat helkavirret, helkajuhlat sekä helavalkeiden polttaminen helalauantaina.
Lue myös: Itsestäänselvyytenä pidetty toiminto suojaa stressiltä ja vaikuttaa onnellisuuteen: "Voimakkain tunteiden säätelijä"
Torstailta lauantaille ja takaisin
Helatorstai siirrettiin 1970-luvulla useiden muiden arkipyhien mukana torstaista lauantaiksi. Kirkko alkoi kuitenkin ajaa juhlapyhien palauttamista vanhoille paikoilleen.
Presidentti Mauno Koiviston vahvistama muutos kirkkolakiin astui voimaan 1.1.1990, josta lähtien helatorstai pysynyt omalla paikallaan arkipyhänä.
Artikkeli on uusinta vuodelta 2015.
Lue myös: Näin käytät vapaapäiväsi oikeasti hyödyksi: Älä ihmeessä tee yhtään mitään, käskee asiantuntija
Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!
Lähteet: evl.fi, ortodoksi.net, sak.fi