Aika kultaa tavallisesti muistot – ja niin lienee käynyt myös 1990-luvulla lapsuutensa eläneille. Muisteletko näitä ärsyttäviä asioita jo lämmöllä?
Videolla testaamme, miten hienosti Super Marion pelaaminen sujuu 20 vuoden tauon jälkeen. Vihje: ei suju!
Tämä kynä oli kaikilla, joten tietysti sinäkin hankit sellaisen.
Sen piti olla maailman paras...
Oikeasti nämä palaset joko vääntyivät, katosivat tai tylsyivät.
Eikä tätä kynää voi edes terottaa, jos lyijynappulat tylsyvät!
Kaikilla tuntui olevan tämä velcro-lelusetti, joka olikin todella hauska – noin 20 minuuttia. Sen jälkeen tarranauhassa oli niin paljon roskaa, että pallo vain ponnahti pois.
Velcropalloilu – kuin tennistä, muttei sittenkään.
Sama vika vaivasi tätä peliä.
Pallo saattoi myös jäädä niin tiukasti kiinni kohteeseensa, että tarra repesi irti!
Muistatko purkkapallon ostamisen jännityksen?
Hauskaa, eikö?
Oletko koskaan miettinyt, kauanko nuo purkkapallot olivat astioissaan? Ainakin ne olivat joka kerta kivikovia...
Purkkapalloja näkyy muuten kaupoissa vieläkin – lienevätkö paikalla samat purkkapallot kuin vuonna 1998?
Jos sait tällaisesta automaatista sormuksen, se hajosi noin tunnissa:
Eikä sieltä koskaan tullut edes se paras sormus.
Mutta automatto – voi pojat! Sellainen tuntui olevan kaikilla!
Miten ihana retroa, näitä myydään vieläkin!
Mutta kuinka moni oikeasti käytti tuntikausia leikkien sillä? Siis oikeasti?
Se yksi tyyppi rakasti omaansa. Muiden matot olivat lopulta vain, no, mattoja!
Automaton sijaan muistat useita leluja, joita et koskaan saanut. Kuten aidot Tamagotchit!
Muistelet kenties Tamagotcheja lämmöllä, mutta omistitko koskaan sellaista?
Ja miksi kavereillasi oli aina paremmat pelit?
Onneksi niitä sentään sai lainata...
Tästä pelistä sen sijaan et koskaan voittanut mitään:
Asiaan ei muuten ole tullut muutosta koskaan, vaikka olet kasvanut aikuiseksi. Miksi se koura vihaa ihmisiä?!
Muistelet hattaraa nostalgisena, mutta jos olet maistanut sitä aikuisena, tiedät, että se on pelkkää sokeria – joka sulaa suussasi sokerilitkuksi!
Hattarassa parasta taitaakin olla ulkonäkö – ja tuoksu!
Entä muistatko, kun jäätelöä syötiin puukepillä? Siinä tapauksessa muistat myös puutikun maun – siltä kun ei voinut välttyä!
Mmm, tikkua...
Olet kokenut tämän ongelman:
Automankka söi kerran parhaan kasettisi. Et ole toipunut tästä ikinä!
Selvä, myönnämme: tällä leikkiminen oli parasta. Mutta oletko koskaan pohtinut, miten usein näitä pestiin?
Ei koskaan. Arvaamme, ettei niitä pesty koskaan.
Iloitsit, kun näit tämän härvelin luokassa, mutta se tapahtui kerran vuodessa – ehkä:
Miksei opettaja voinut näyttää elokuvia useammin?
Hehkutat vieläkin vanhaa puhelintasi tuhoutumattomana, mutta muistatko vielä, miten tekstiviestimuisti tuli aina täyteen?
"Ei, minuun ei mahdu kuin 25 viestiä. Sori siitä."
Kiertokirjeet ovat palaneet monen muistiin hauskoina, mutta oikeasti ne vain tuhlasivat saldorajasi loppuun:
...koska et uskaltanut olla lähettämättä ketjuviestiä eteenpäin. Entä, jos epäonni iskee?
Osittainen lähde: Twentytwowords.com