Poliisin mukaan ulkomaalaisten palauttaminen kotimaahansa onnistuu lähes aina. Vuosittain korkeintaan muutama palautuksista epäonnistuu.
Viime vuonna yhteensä 3180 henkilöä poistettiin maasta, joten luku on promillen luokkaa.
– Se on äärimmäisen harvinaista, mutta silloin tällöin sitä tapahtuu, kertoo ylikomisario Hannu Pietilä Helsingin poliisista.
MTV kertoi tänään sudanilaisen Mohanedin palautusyrityksistä Ruotsissa. Palautus on epäonnistunut jo neljästi ja se on maksanut valtiolle pitkän pennin.
Häiriköinti voi estää reittilennon
Palauttaminen voi epäonnistua käytännössä kahdesta syystä. Toinen on palautettavan häiriköinti.
– Kun palautusta tehdään reittilentona, voi lentokoneen kapteeni päättää, ettei hän ota häiriköivää palautettavaa kyytiin.
Silloin odotetaan, että henkilön käyttäytyminen muuttuu ja hänet voidaan palauttaa. Jos käytöksessä ei tapahdu muutosta, on loppupeleissä aina mahdollisuus tilauslennolle.
Palautuslentojen kustannukset vaihtelevat etäisyyksien, palautettavien henkilöiden määrän ja lentokoneen tyypin mukaan. Tilauslentojen osalta kustannukset vaihtelevat 20 000 ja 200 000 euron välillä.
Vastaanottava maa voi käännyttää takaisin
Toinen vaihtoehto palautuksen epäonnistumiselle on vastakäännytys. Palautettava henkilö on saatu lähtömaahansa, mutta maan viranomaiset kieltäytyvät ottamasta henkilöä maahan.
– Siinä on kyse paikallisen viranomaisen arviosta. Heidän näkökulmastaan voi esimerkiksi olla epäselvää, onko palautettava henkilö todella maan kansalainen.
Pietilä vakuuttaa, että aloitettujen turvapaikanhakijoiden palautuslennoissa ei tällaisia ongelmia ole nähtävissä.
– Näiden henkilöiden maahantulo on selvitetty etukäteen, ja lennot ovat tilauslentoja.