Pankkijätti Nordea saattaa kertoa torstaina osavuosikatsauksensa yhteydessä, onko sillä edelleen suunnitelmia muuttaa pääkonttorinsa Helsinkiin tai Kööpenhaminaan vai pysyykö sen kotipaikka Tukholmassa.
Finanssikonserni kertoi viime osavuosikatsauksessaan olevansa pettynyt, että pankeille määrätyt vakausmaksut olivat kohoamassa Ruotsissa. Lisäksi Nordea arvioi Ruotsin hallituspolitiikan vaikeasti ennakoitavaksi.
Tarkkaa aikataulua Nordean pääkonttoripohdinnoille ei ole kerrottu. Uutistoimisto TT:n mukaan pankki on aiemmin arvioinut, että tietoa voisi tulla ennen elokuuta. Nordean huhti–kesäkuun tulos julkistetaan torstaiaamuna.
Ruotsin hallitus on perustellut pankeilta kerättäviä vakausmaksuja sillä, että maan pankkisektori on suuri, keskittynyt ja kasvava. Varoja voisi käyttää esimerkiksi silloin, jos jokin pankki joutuisi kriisiin.
Myös Ruotsin hallituksen suunnitelmat pankeille kaavailluista maksuista ovat muuttuneet kevään ja kesän aikana maltillisemmiksi, mikä on herättänyt kysymyksiä Nordea mahdollisesta jäämisestä Ruotsiin.
Ruotsikin pankkiunioniin?
Suomi on jo mukana EU:n pankkiunionissa, jossa mahdollista pankkikriisiä ratkottaisiin ennen kaikkea eurooppalaisella tasolla.
Ruotsin hallitus kertoi aiemmin tässä kuussa, että se selvittää maan mahdollista liittymistä pankkiunioniin.
Taustalla on muun muassa se, että Ruotsin pankkisektori on paisunut. Nordean pohjoismaiset tytäryhtiöt sulautuivat vähän aikaa sitten ruotsalaiseen emopankkiin, ja tytäryhtiöistä Suomessa, Norjassa ja Tanskassa tuli sivuliikkeitä.
– Olemme (Ruotsissa) saaneet entistä suuremman pankkisektorin suhteessa taloutemme kokoon. Voi olla syytä miettiä riskin jakamista muiden maiden kanssa, sanoi Ruotsin rahoitusmarkkinaministeri Per Bolund viime viikolla TT:lle.
Myös Tanska on kertonut selvittävänsä pankkiunioniin liittymisen mahdollisuutta.
EU:n pankkiunioniin kuuluvat kaikki euromaat, mutta myös muiden EU-maiden, kuten Ruotsin ja Tanskan, on mahdollista liittyä siihen.