Näin aivosi sumuttavat sinua! Lue vastaukset, joita et osannut edes etsiä

Aivomme eivät aina pysy perässämme nykyelämässä.Colourbox
Julkaistu 17.05.2012 13:00

Oletko joskus unohtanut jääkaapille päästyäsi, mitä tulitkaan hakemaan? Aivojemme on vaikea käsittää kvanttimekaniikkaa ja universumin loputtomuutta, ymmärrettävästi. Sen sijaan käsittelemme nerokkaasti aistimuksia ja asioita, joita koemme jokapäiväisessä elämässä – muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta.

Lifeslittlemysteries.com sivusto listasi viisi yleistä "aivopierua". Nämä asiat saavat usein aivomme pyörälle ja paljastavat omituisuuksia ajattelutavoissamme.

Ovet

Käveletkö joskus huoneeseen jotain tarkoitusta varten, kenties hakemaan jotain, vaan todetaksesi unohtaneeni mitä tulitkaan tekemään? Syy outoon muistikatkokseen on ovissa.

Notre Damen yliopiston psykologit ovat havainneet, että oviaukon läpi kulkeminen rajaa tapahtumia mielessä ja erottaa yhden hetken ajatukset ja muistikuvat toisista. Samalla tavoin tulkitsemme oven läpi kulkemisen elokuvissa kohtauksen vaihtumiseksi.

Aivosi siis lokeroivat pois ne ajatukset, jotka sinulla oli edellisessä huoneessa, ja pyyhkivät mielesi tyhjäksi uudessa tilassa. Tämä auttaa meitä tavallisesti järjestelemään ajatuksiamme, mutta dynaamisessa, nopeatahtisessa maailmassa se voi tuntua turhauttavalta.

Piippaukset

Mikä ääni ärsyttää eniten: digitaalinen herätyskello, rekan peruutustuuttaus vai palohälyttimen muistutus paristojen loppumisesta? Piippaavat äänet kuuluvat nykypäivään, mutta ovat todella ärsyttäviä.

Emme ole kehittyneet kuulemaan piippauksia, joten meillä on vaikeuksia tajuta niitä. Luonnolliset äänet hiipuvat, ja olemme kehittyneet aistimaan ja ymmärtämään niitä: mistä ääni johtuu ja mistä se tulee.

Piippaus sen sijaan on kuin auto, joka ajaa täysillä päin tiiliseinää hidastamatta ensin: ääni ei muutu ajan myötä eikä vaimene, joten aivomme ovat hämmentyneitä siitä, mistä se on peräisin.

Valokuvat

Aivan kuten emme kehittyneet kuulostellen piippauksia, emme myöskään ole aivoiltamme valmiita käsittämään valokuvia. Aivan kuten isoäiti voi opetella käyttämään internetiä, muttei koskaan kehitä samanlaista intuitiivista tajua nettisurffailuun kuin nuoriso, mekin tiedostamme kyllä valokuvat, mutta alitajuisesti aivomme eivät kykene oikein erottamaan niitä kuvissa esiintyvistä ihmisistä ja esineistä.

Tutkimukset todistavat, että ihmiset osuvat paljon huonommin heittäessään tikkaa vaikkapa vauvojen, John F. Kennedyn tai heille mieluisten ihmisten kuvien koristaessa tikkataulua. Jos tikkoja viskotaan vaikkapa Hitlerin kuvaa kohti, on osumatarkkuus paljon suurempi ja heittämisessä aivan eri meininki.

Toinen tutkimus osoitti, että ihmiset alkavat hikoilla, kun heitä kehotetaan silppuamaan valokuvia, joissa näkyy heidän rakkaita lapsuusmuistojaan. Miljoonien vuosien harjoituksen puute tarkoittaa, että aivomme eivät todella onnistu tekemään eroa vaikutelman ja todellisuuden välillä.

Puhelimet

Tunnetko joskus puhelimen värinähälytyksen taskussasi tai käsilaukussasi, mutta etsittyäsi sen käsiisi huomaat, ettei mitään puheluita tai viestejä ole tullutkaan? Jos koet toisinaan näitä "aavevärähtelyjä", se johtuu siitä, että aivosi tekevät välillä vääriä johtopäätöksiä yrittäessään selventää kaoottista elämääsi.

Aivoja pommitetaan jatkuvasti erilaisilla aistimuksilla: niiden on suodatettava tarpeeton melu ja tartuttava tärkeisiin merkkeihin. Esihistoriallisena aikana olisimme erehtyneet jatkuvasti tulkitsemaan kiemuraisia risuja näkökenttämme laidoilla käärmeiksi.

Tänä päivänä suurin osa meistä on teknologiakeskeisiä, joten aivomme tulkitsevat kaiken vaatteiden kahinasta vatsan murinaan puhelin värinäksi, ja saavat meidät hallusinoimaan tekstiviestejä ja puheluita.

Pyörät

Oletko huomannut, että elokuvissa autojen pyörät voivat näyttää pyörivän taaksepäin? Tämä johtuu siitä, että kamera nappaa still-kuvia jatkuvalla syötöllä, ja aivomme täyttävät kuvien raot luomalla illuusion jatkuvasta liikkeestä samanlaisten klippien välillä.

Toisaalta, pyörät voivat vaikuttaa pyörivän taaksepäin myös oikeassa elämässä. Johtava teoria tämä illuusion selittämiseksi on, että aistimme liikkeen jatkuvina otoksina, kuten elokuvakamera. Aivomme ikään kuin kuvaavat jatkuvasti omaa elokuvaansa ulkomaailmasta, mutta eivät aina tarpeeksi nopealla klippien tahdilla erottaaksemme, pyörivätkö pyörät oikeaan suuntaan.

Lähde Lifeslittlemysteries.com

Kuvat Colourbox

Tuoreimmat aiheesta

Studio55