50 prosenttia ihon ikääntymisestä johtuu genetiikasta, toiset 50 ympäristötekijöistä. Ihotautien erikoislääkäri Heikki Brandt kertoo, miten voit itse jarruttaa jälkimmäisen vaikutusta.
Aurinko
− Aurinko on ihmiselle sekä hyvä että paha. Sopivasti nautittuna hyvä renki, holtittomasti nautittuna huono isäntä, Heikki Brandt kiteyttää.
Ultraviolettisäteilyä käytetään erilaisten ihotautien, kuten atooppisen ihon ja psoriasiksen hoitoon. Kun terveihoinen ihminen lähtee ulos nauttimaan auringosta, on tärkeää tiedostaa oman ihon valotyyppi. Valkoihoisella valotyypit jakautuvat neljään kategoriaan.
− Ensimmäinen palaa helposti eikä rusketu. Toinen on ensin palava, vähitellen ruskettuva. Kolmas ruskettuu hyvin ja palaa harvoin. Neljäs ruskettuu voimakkaasti eikä pala, Brandt listaa.
Toisin kuin moni luulee, suomalaisista vain kaksi prosenttia lukeutuu ensimmäiseen kategoriaan. Valtaosa kuuluu toiseen tai kolmanteen valotyyppiin, ja noin 10 prosenttia neljänteen.
Jokaisen valotyypin tulee kiinnittää huomiota siihen, miten kauan oleskelee auringossa kerrallaan.
− On tärkeää muistaa, ettei aurinkovoidetta ole tarkoitettu pidentämään auringossa oleskelua. Iho tulee suojata uv-säteilyltä, ja sen jälkeen auringosta voi nauttia oman suoja-ajan puitteissa.
Tupakka
Lehtikuva/Martti Kainulainen
Tupakointi häiritsee ihon hyvinvointia, ravitsemusta ja uudistumista. Jo yksi savuke alentaa merkittävästi ihon pintalämpötilaa.
Onko vuosikymmeniä tupakoineella, 50−60-vuotiaalla enää mahdollisuutta kääntää kelloa taaksepäin lopettamalla sauhuttelu?
− Tässä vaiheessa radikaalia muutosta parempaan ei enää tapahdu. Aika on yksinkertaisesti menetetty. Vaikutusta lisää se, että ihon geneettinen rappeutuminen voimistuu 60-ikävuoden jälkeen, Brandt sanoo.
Tästä huolimatta tumppaaminen kannattaa aina, oli minkä ikäinen hyvänsä.
− Tupakka on myrkkyä kaikille ihmisen kudoksille, Brandt painottaa.
D-vitamiini
Suomalaiset tuppaavat saamaan D-vitamiinia liian vähän. Brandt on tyytyväinen, että kyseisen vitamiinin merkitys on noussut uudelleen esille.
− D-vitamiini on enemmän hormoni, sillä ihmisen elimistö pystyy säätelemään, ettei sitä kerry luonnollista tietä liikaa.
Pitkän ja pimeän talvikauden maassa luonnollista liikakertymää ei tarvitse pelätä. D-vitamiini kulkeutuu ihmisen elimistöön auringon UVB-säteilyn sekä dieetin kautta.
Talviaikaan vähäiselle auringonvalolle ei voi mitään. Ruokavalion suhteen vitamiinin saatavuuteen voi vaikuttaa nauttimalla riittävästi kalaa ja maitotuotteita.
− Siitä huolimatta D-vitamiinilisä ei ole talviaikaan pahasta, kunhan vitamiinia ottaa oikean annostuksen. Rasvaliukoiset vitamiinit pyrkivät kertymään elimistöön, ja niitä on mahdollisuus annostella myös liikaa, Brandt sanoo.
Studio55/Jenni Kokkonen