Jätehuolto voi tuottaa mökkiläiselle hankaluuksia, etenkin jos viettää lomia saarella tai muuten huonojen kulkuyhteyksien päässä. Jos mökillä kuluu vuodessa vain muutama viikko, satasta hipova jätemaksu saattaa myös harmittaa. Monelle mökkiläiselle on kuitenkin tarjolla halvempiakin vaihtoehtoja.
Savonlinnan Ritosaaressa lomia viettävä Marjatta Kosonen maksoi tänä vuonna aluekeräyspisteen käytöstä 81 euroa. Maksu tuntuu kovalta, sillä perhe viettää mökillä yleensä vain parisen viikkoa vuodessa.
– Pullot viemme kauppaan ja biojäte kompostoidaan. Tällaisia yksinkertaisia vanhoja mökkejä on vielä aika paljon Saimaalla. Mökeille on tyypillistä, että niitä käytetään vain keskikesällä.
Harmillisinta on se, että jäteastiat ovat usein täynnä. Ritosaaresta mennään ensin lossilla mantereella, jossa sijaitsee lähin keräyspiste. Kosonen uumoilee, että Punkaharjun reittiä ajavat veneet ja muut kulkijat kippaavat ohi mennessään jätteitään roskiin. Varsinkin ooppera-aikaan heinäkuussa astiat pullistelevat.
– Onneksi voimme viedä jätteitä kauemmaksi Nousialan jäteasemalla, jos astiat ovat täynnä. Se on kuulemma ilmaista, jos mukana on maksukuitti.
Lisähaastetta asukkaille koituu siitä, että seudulla häärii usein karhuja, jotka penkovat jätepönttöjä. Tiettävästi karhuja on kiertänyt alueella enimmillään neljäkin.
– Kompostiin ei uskalla laittaa pihvin tähteitä, jotta ne eivät houkuttelisi karhuja.
Kimppakeräys edullisinta
Vaikeakulkuisilla seuduilla aluekeräyspiste on usein ainoa vaihtoehto. Muualla mökkiläinen voi hankkia myös oman tai kimppa-astian. Kimppakeräyksen hinta voi alittaa jopa 10 euroa kesältä, kun tyhjennysmaksut jaetaan muiden kanssa. Moni kuitenkin vie jätteensä kalliimpaan aluekeräyspisteeseen.
– Kaikki mökkiläiset eivät hoksaa sitä, että naapurien kanssa voi ottaa yhteisen astian. Usein kukin osallistuja saa oman laskun, joten rahoja ei tarvitse lähteä erikseen keräämään, kertoo kehitysinsinööri Heli Haapea Jätelaitosyhdistyksestä.
Yhdistyksen selvityksistä ilmenee, että vapaa-ajan asuntojen jätemaksut vaihtelevat eri kunnissa ja jätehuoltoyhtiöissä. Sekajätteille tarkoitettujen aluekeräyspisteiden käyttömaksu voi olla halvimmillaan noin 40 euroa ja kalleimmillaan jopa 180 euroa vuodessa. Yleensä maksu on 60-80 euroa.
– Kalleimmat hinnat ovat seuduilla, joissa on hyvin pitkiä kuljetusmatkoja ja muutenkin hankalat olosuhteet. Vuosimaksuun vaikuttaa myös se, sisältyykö siihen eko- tai perusmaksua ja mitä palveluita hintaan kuuluu.
Kilpailutus vaikuttaa hintaan
Jätemaksun hintaerojen taustalla on myös se, hankkivatko kiinteistöt itse jätteenkuljetuksen yrityksiltä vai kilpailuttaako sen kunta. Kuntaliiton mukaan kunnan hankkima jätehuolto on usein halvempaa.
Esimerkiksi Pirkanmaan Jätehuolto kilpailuttaa keskitetysti urakoitsijoita. Alueen kunnissa hinnat kuitenkin hieman vaihtelevat. Tampereella 240 litran jäteastian kertatyhjennys maksaa 4,22 ja Hämeenkyrössä 5,02 euroa. Tyhjennyksen vähimmäismaksu on kuitenkin 21 euroa vuodessa. Aluekeräyspisteen käyttö maksaa kesäasukkaille noin 60 euroa vuodessa.
Päijät-Hämeen Jätehuollossa keräyspisteen vuosimaksu esimerkiksi kunnan kilpailuttamalla urakka-alueella Heinolassa on noin 104 euroa. Jos käytössä on oma jäteastia, sen tyhjennysmaksu on noin 8 euroa kerralta. Lisäksi vaaditaan energiajäteastia, jonka tyhjennys maksaa kuutisen euroa.