Helsingin hovioikeus tuomitsi tällä viikolla 38-vuotiaan naisen vainoamisesta ja lähestymiskiellon rikkomisista kolmen kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen.
Oikeuden mukaan nainen vainosi entistä avomiestään, joka on myös hänen lapsensa isä, ja tämän uutta naisystävää.
Nainen oli ollut aiemmin avoliitossa vainon kohteeksi joutuneen miehen kanssa ja suhde oli päättynyt vuonna 2012. Entisellä avoparilla on vuonna 2007 syntynyt yhteinen tytär.
Mies aloitti parisuhteen uuden naisystävänsä kanssa vuonna 2013. Tyttö määrättiin vuonna 2014 yksin isänsä huoltoon ja hän tapasi välillä äitiään. Aluksi tytär tapasi äitiään valvotusti.
Lähetti satoja viestejä
Vainoaminen alkoi pian sen jälkeen, kun mies oli aloittanut uuden parisuhteen.
Nainen otti entiseen avomieheensä yhteyttä useita satoja kertoja tammikuun 2014 ja kesäkuun 2015 välisenä aikana. Nainen lähetti miehelle asiattomia tekstiviestejä ja soitteli hänelle asiattomia puheluita. Viestejä saattoi tulla päivässä yli 20 kappaletta.
Lisäksi hän kävi kutsumatta miehen kotiovella ja pudotti tämän postiluukusta kirjeitä.
Naisen toiminta herätti miehessä pelkoa ja ahdistusta. Miehellä todettiin myös keskivaikea masennus. Viestit olivat syyttäviä, moittivia ja opastavia.
Mies pyysi naista lopettamaan viestien lähettelyn ja hän kertoi naiselle viestien häiritsevän hänen työntekoaan. Ensin mies joutui jäämään töistä vuorotteluvapaalle ja lopulta kokonaan pois työelämästä vuonna 2015.
Ahdistavia viestejä öisinkin
Nainen otti yhteyttä ja lähetteli tekstiviestejä sekä sähköposteja myös ex-miehensä uudelle naisystävälle, vaikka nainen oli useita kertoja pyytänyt naista lopettamaan. Viestit olivat ahdistavia ja häiritseviä ja välillä niitä tuli öisinkin.
Tuomitun naisen mukaan hänellä oli aito huoli lapsestaan ja hän halusi toimia äitinä. Naisen mukaan mies ei ollut hyvä isä lapselle. Nainen oli tehnyt lastensuojeluun lukuisia lastensuojeluilmoituksia.
Hovioikeus katsoi, että naisen yhteydenotot olivat pääosin oikeudettomia. Oikeuden mukaan naisen olisi pitänyt ymmärtää, että hän toimi vastoin ex-miehensä ja tämän uuden naisystävän tahtoa.
Yhteydenotot olivat perusteltuja ja oikeutettuja vain siltä osin kuin ne liittyivät ex-pariskunnan yhteistä lasta koskeviin asioihin ja tapaamisiin. Suurin osa viesteistä oli kuitenkin oikeuden mukaan syytteleviä, arvostelevia ja osin uhkaileviakin.
Tuli kotiin ja käyttäytyi aggressiivisesti
Nainen oli määrätty tammikuussa 2016 lähetymiskieltoon ex-avomiestään ja heidän yhteistä tytärtään kohtaan. Lähestymiskiellon mukaan nainen ei saanut ottaa yhteyttä tai yrittää tavata lasta yämän koulupäivinä.
Naiselle oli sallittua olla yhteydessä mieheen silloin, kun yhteydenotoille oli asiallinen peruste ja jotka olivat tarpeellisia.
Nainen rikkoi kuitenkin lähestymiskieltoa keväällä ja kesällä 2016. Hän oli muun muassa tullut miehen asunnolle ja käyttäytynyt siellä niin aggressiivisesti, että paikalle piti kutsua poliisit.
Lisäksi nainen lähetti tyttärelleen ja ex-avomiehelleen viestejä, jotka eivät olleet sallittuja.
Valitti hovioikeuteen
Nainen valitti Helsingin käräjäoikeuden joulukuussa antamasta tuomiosta hovioikeuteen ja vaati syytteiden hylkäämistä. Käräjäoikeus tuomitsi naisen niin ikään kolmen kuukauden ehdolliseen vankeuteen.
Naista syytettiin myös kotirauhan rikkomisesta ja käräjäoikeus hänet siitä myös tuomitsi, mutta hovioikeus hylkäsi sen syytteen.
Helsingin hovioikeus tuomitsi naisen kahdesta vainoamisesta ja kahdesta lähestymiskiellon rikkomisesta kolmen kuukauden ehdolliseen vankeuteen. Lisäksi nainen tuomittiin maksamaan ex-avomiehelleen kärsimyskorvauksia 750 euroa.
Hovioikeus katsoi, että rikosten pitkä tekoaika puolsi ehdollista vankeutta eikä sakkorangaistus ollut riittävä.