Naiset saavat eläkettä suhteellisesti miehiä vähemmän – näin paljon tulot laskevat työuran jälkeen

Nettotulot laskevat keskimäärin 79 prosenttiin aiemmasta, kun henkilö siirtyy töistä eläkkeelle, ilmenee Eläketurvakeskuksen (ETK) tutkimuksesta. Sen sijaan eläkkeelle siirtyminen nostaa työttömien ja muiden työelämän ulkopuolelta siirtyvien nettotuloja keskimäärin reilun kymmenyksen.

Nettotulosuhde ottaa huomioon verot sekä eläkkeellä mahdollisesti saadut ansio- ja pääomatulot.

– Veroprosentti pienenee. Se vaimentaa eläkkeelle siirtymisen vaikutuksia, arvioi ETK:n ekonomisti Juha Rantala.

ETK huomauttaa, että nettotulosuhde ei kerro henkilön tulotasosta. Työttömyydestä tai muusta syystä työelämän ulkopuolelta eläkkeelle siirtyneiden tulotaso on eläkkeelläkin yleensä selvästi pienempi kuin työstä eläkkeelle siirtyneiden.

– Jos on pienet tulot, on pienituloinen eläkkeelläkin, Rantala sanoo.

Vastaavasti keskituloinen on eläkkeelläkin keskituloinen ja hyvätuloinen on hyvätuloinen, vaikka tulot laskevat.

Lue myös: Mikä on, kun ei tienattu raha kelpaa? Jopa 1600:lla yli 65-vuotiaalla suomalaisella on Ruotsin puolella eläkkeitä nostamatta

Rantala huomauttaa, että vaihtelua nettotuloissa on paljon. Kaikkien töistä eläkkeelle siirtyvien nettotulot eivät laske viidenneksellä, vaan osalla laskee enemmän ja osalla vähemmän.

Työttömyydestä eläkkeelle siirtyvien keskuudessakin on eroja. Joillakin voi olla aiemmin kertynyt hyvä työeläkekertymä. Toiset ovat eläneet pitkään erilaisilla sosiaalietuuksilla.

Työttömien ja muiden työelämän ulkopuolelta siirtyvien osuus kaikista eläkkeelle lähtijöistä on noin neljännes. Jos heidät ynnätään töistä eläkkeelle siirtyvien kanssa, nettotulosuhde on ollut noin 87 prosenttia vuosituhannen alusta saakka.

Tavallisesti aktiivi- ja eläkeajan tulojen muutosta tarkastellaan korvaussuhteella, joka kuvaa sitä kuinka paljon bruttomääräinen työeläke korvaa eläkettä edeltäviä ansiotuloja. Vuonna 2017 työstä eläkkeelle siirtyneiden korvaussuhteen mediaani oli 58 prosenttia.

Mediaani tarkoittaa keskimmäistä lukua, jota pienempiä ja suurempia on yhtä paljon.

Nettotulosuhde on pysynyt pitkään samalla tasolla

Nettotulosuhde on pysynyt tutkimuksen mukaan samanlaisena 2000-luvun alusta saakka. ETK:n tutkimus kattaa vuodet 2002–2017.

Eläkkeelle siirryttäessä tapahtuvan tulomuutoksen sisällä on kuitenkin tapahtunut paljon. Suomen toipuessa lamasta 2000-luvun alussa, työntekijöille oli tarjolla varhaiseläkkeitä.

– Uutta on ollut valinnanvapauden lisääntyminen. On tullut joustavia eläkkeelle siirtymisiä, jolloin henkilöillä on enemmän valinnanvaraa milloin lähteä eläkkeelle ja minkä tasoista eläkettä he tulevat saamaan, Rantala kertoo.

Hän odottaa, että eläkkeelle siirtymisen jakso pitenee eikä ole niin yhtäkkinen kuin aikaisemmin. Voi olla osa-aikaeläkettä ja osittaista varhennettua vanhuuseläkettä. Henkilö on tällöin samanaikaisesti töissä ja eläkkeellä.

Naisten nettotulosuhde selvästi miehiä matalampi

Nettotulosuhteiden mediaani on naisilla kolme prosenttiyksikköä keskimääräistä matalampi ja miehillä saman verran korkeampi.

Rantala arvioi, että naisilla on työuran keskivaiheella katkoksia esimerkiksi äitiyslomien ja kodinhoitovapaiden vuoksi.

– Tästä syystä heidän eläke on pienempi kuin miehillä, Rantala sanoo.

Naiset ovat kuitenkin töissä työuran loppuvaiheessa enemmän kuin miehet, joita kalvaa naisia yleisempi työttömyys.

Koska työttömyydestä eläkkeelle siirryttäessä nettotulot usein kasvavat, se näkyy Rantalan mukaan miesten suuremmassa nettotulosuhteessa. Hän kuitenkin sanoo, että asia vaatii lisätutkimuksia.