Eniten vahinkoja talviurheilulajeissa sattuu alkuvuodesta ja hiihtolomaviikoilla.
Tavallisille kuntoliikkujille vaarallisimpia talviurheilulajeja ovat vakuutusyhtiöiden näkökulmasta hiihto, laskettelu ja luistelu. Aktiiviharrastajille puolestaan tapahtuu eniten vahinkoja jääkiekossa, kerrotaan Ifistä ja LähiTapiolasta.
– Aktiiviharrastajille sattuu paljon vahinkoja myös hiihdossa, lumilautailussa, taitoluistelussa ja ringetessä, kertoo vakuutusyhtiö Ifin henkilövakuutusten tuotepäällikkö Mirva Vahvelainen.
Ifin vahinkotilastojen mukaan murtomaahiihtoon liittyvät vahingot yleistyivät hurjasti koronapandemian ensimmäisinä vuosina, mutta ovat sittemmin tasaantuneet. Sen sijaan lasketteluvahingot ovat vähentyneet jo pidemmän aikaa. Vahvelainen epäilee, että laji on menettänyt varttuneimpia harrastajiaan eikä ole saanut samaan tahtiin uusia tilalle.
Voimakkaasti suosiotaan kasvattanut talvipyöräily ei näy merkittävästi vahinkotilastoissa.
Vakuutusyhtiöiden mukaan suurin osa talviurheiluvahingoista sattuu alkuvuodesta sekä hiihtolomaviikkojen aikana.
– Vaikka tänä talvena saimme jo marraskuussa lunta koko Suomeen, emme havainneet piikkiä vahinkojen määrissä – ainoastaan lenkkeilyssä sattuneita liukastumisia oli marraskuussa hieman tavallista enemmän, kertoo LähiTapiolan korvauspalveluiden asiantuntija Sari Laakso.
Lue myös: Tämä on ennätyksiä takovan Lapin matkailun salaisuus – talvituristeja on pian jo "liikaa", vaikka samoilla hinnoilla lomailisi Alpeilla
Kypärät ovat yleistyneet
Ifin Vahvelaisen mukaan tavallisille kuntoliikkujille sattuu eniten polvi- ja olkapäävahinkoja. Jopa puolet yhtiön korvaamista hiihtovahingoista sattuu 41–65-vuotiaille. Aktiiviliikkujien parissa vahingot ovat yleisimpiä 12–17-vuotiailla ja kohdistuvat tyypillisimmin nilkkoihin, polviin, sormiin, olkapäihin ja ranteisiin.
– 2–17-vuotiailla harjoitusmäärät yleensä lisääntyvät todella paljon ja harrastamiseen tulee enemmän kilpailunomaisuutta. Vahinkotilastoja edustavat myös niin sanotut höntsäurheilijat, jotka lähtevät pidemmän tauon jälkeen liikkumaan tai aloittavat kokemattomana uudessa lajissa, Vahvelainen kertoo.
LähiTapiolan asiakasdatan perusteella hoitoa vaativia hiihtovahinkoja sattuu eniten ikäihmisille, ja usein taustalla on tasapainon menetys.
Hiihtovahingot ovat useimmiten lieviä venähdyksiä tai murtumia, kun taas esimerkiksi laskettelussa ja lumilautailussa sattuu selvästi enemmän vakavampiakin vahinkoja: kaadutaan kovassa vauhdissa tai hyppyrissä tai törmätään esimerkiksi muihin liikkujiin, jolloin voi syntyä pahimmassa tapauksessa esimerkiksi selkärangan tai pään alueen vammoja.
– Paras tapa ehkäistä vakavia pään vammoja on käyttää kypärää, ja iloksemme olemmekin huomanneet, että kypärien käyttö on lisääntynyt, sanoo Laakso.
Satasesta satoihin tuhansiin
LähiTapiolan Laakson mukaan talviurheiluvahingoista maksettavat korvaukset liikkuvat sadan euron ja satojentuhansien eurojen välillä.
Esimerkiksi venähdysvammat vaativat usein ainoastaan yhden lääkärikäynnin, kun taas leikkausta vaativat vammat kustantavat helposti useita tuhansia euroja. Suurimpien korvaussummien taustalla on tyypillisesti jonkinlainen pysyvä haitta, kuten aivovamma.
– Satojentuhansien eurojen korvaukset ovat hyvin harvinaisia, ja yleensä suurimmatkin korvaukset jäävät korkeintaan kymmeniintuhansiin euroihin, Laakso toteaa.
Ifissä talviurheiluvahinkojen keskimääräinen korvaussumma on 400–450 euroa.