Suomalaiset riitelevät oikeudessa eniten työhön, asumiseen ja parisuhteeseen liittyvistä asioista.
Suomalaisissa oikeusistuimissa käsiteltävistä riita-asioista ehdottomasti suurimman osan lohkaisevat velkomukset.
– Sillä tavalla ne eivät oikeastaan edes ole riitaisia, että velkomuskäsittelyt päättyvät usein jo kirjallisessa valmistelussa: vastaaja myöntää saman tien olevansa velkaa. Tuomio haetaan, jotta rahat saataisiin ulosottoon, asianajaja Riitta Leppiniemi kertoo.
Tapauksista, joissa kantaja ja vastaaja sanan varsinaisessa merkityksessä riitelevät eli ovat eri mieltä, erottuu muutama iso ryhmä.
Lapset kiistakapuloita
Suurin riita-asioiden lähde on työ.
– Jos työsuhde on esimerkiksi irtisanottu tai purettu, työntekijä voi riitauttaa sen. Hän voi myös työsuhteen päättymisen yhteydessä vaatia palkkaan liittyviä, maksamattomia rahoja itselleen.
Myös irtainomaisuudesta, kuten asunto- ja autokaupoista, riidellään. Vuokrasuhteisiin liittyviä asioita päätyy niin ikään usein oikeuteen.
Monet riidat sovitaan jo ennen pääkäsittelyä.
Yhtenä riidan aiheena erottuvat päättyneet parisuhteet.
– Avioeroa ei voi vastustaa, mutta lapsista tulee usein kiistakapuloita. Oikeudessa taistellaan esimerkiksi huoltajuudesta, elatusavusta ja tapaamisoikeuksista, Leppiniemi sanoo.
Paljon sovitaan
Riitojen sovittelu on mahdollista kaikissa vaiheissa.
– Yleisintä se on valmisteluvaiheessa eli kannetta ja vastausta laadittaessa sekä suullisessa valmisteluistunnossa. Muuten joudutaan pääkäsittelyyn, jossa katsotaan näyttö ja kuullaan todistajia.
Lasten huoltajuusriidoissa on käytössä niin sanottu Follo-sovittelu. Siinä tuomarin apuna toimii esimerkiksi kokenut sosiaalityöntekijä tai psykologi.
– Mielestäni on äärettömän tärkeää, että tätä lisätään. Se olisi kaikkien edun mukaista, Leppiniemi sanoo.
Studio55.fi/Piia Simola
Suomalaiset haastavat naapureitaan ja perheitään oikeuteen mitättömistä asioista
Äiti vaati kuolleen poikansa spermaa – Tässä hulluimmat oikeusjutut maailmalta!