Kestävyysjuoksun lajipäällikkö Tommy Ekblom kaipaili kolmen vuoden takaisissa Kalevan kisoissa Joensuussa, että suomalaisnaiset alkaisivat tosissaan keskittyä 3000 metrin estejuoksuun. Helsingin MM-kisoissa laji on naisten arvokisaohjelmassa ensi kertaa, mutta suomalaiset eivät saaneet aikaan kunnon kilpailua kotikisojen edustuspaikasta.
MM-alkuerissä ensi lauantaina juoksee vain Äänekosken Urheilijoiden Anni Tuimala, joka alitti Kalevan kisojen voittoajallaan 10.17,56 Suomen urheiluliiton asettaman C-tulosrajan 10.20,00.
- Tuimalan sisarukset Anni ja Ulla ilmoittivat talvella, että esteet on heidän päämatkansa tänä kesänä. Molemmilla on kuitenkin ollut ongelmia jalkojen kanssa, joten he eivät ole päässeet keskittymään esteisiin, Ekblom sanoo.
Juha Väätäisen valmennuksessa ensimmäistä kauttaan olevista 23-vuotiaista Tuimalan kaksosista Anni aloitti ulkoratakautensa juuri Porin Kalevan kisoissa, mutta Ulla ei ole kilpaillut hallikauden jälkeen.
Kaksosten jalkavaivat ovat olleet suomalaisen kestävyysjuoksun kannalta harmi, sillä Ekblomin mukaan estematka olisi ollut naisille helpoin kestävyysjuoksumatka MM-paikan hankkimiseen. Esteiden A-tulosraja oli 9.50,00, kun esimerkiksi 5000 metrillä A-raja oli 15.08,70. Vitosella sellaiseen vauhtiin on suomalaisista päässyt vain Annemari Sandell vuoden 1996 SE-juoksussaan ajalla 14.56,22. Edes Kirsi Valastin viime kesän aika 15.10,52 ei olisi riittänyt MM-kilpailujen A-rajan alitukseen 5000 metrillä.
Arvokisa kiihdyttää tuloskehitystä
Estejuoksun 3000 metrin ennätys on Johanna Riskun 9.55,44 heinäkuulta 2003. Risku ei ole ainakaan vielä halunnut ottaa esteitä päämatkakseen, sillä hän uskoo ominaisuuksiensa sopivan paremmin 1500 metrille. Tämän vuoden tulostenkin perusteella Riskun valinta on osunut kohdalleen, sillä hän juoksee eurooppalaisen mailin myös MM-kotikisoissa ja on Suomen kaikkien aikojen tilastossa 1500 metrillä toinen Sinikka Tyynelän SE-ajan jälkeen.
Maailmalla mennään estematkalla jo paljon kovempaa kuin kotimaassa. Uuden kilpailumatkan houkutus on kasvanut MM-arvon myötä. Kun matkan maailman kärkiaika oli viisi vuotta sitten vielä 9.40:n hujakoilla, maailmanennätys kirjataan nykyisin numeroin 9.01,59. Venäjän Gulnara Samitova juoksi ME:n heinäkuussa 2004 Kreikassa.
- Matkan tuloskehitys on ollut aivan odotettu, koska laji juostaan arvokisoissa. Esteet tarjoaa menestymisen mahdollisuuden myös niille juoksijoille, jotka eivät ole pärjänneet sileillä matkoilla, Ekblom sanoo.
Arvokilpailun tuoma tuloskehitys on ollut havaittavissa muun muassa naisten seiväshypyssä. Vuonna 1999 MM-Sevillassa Stacy Dragila voitti kultaa ME-tuloksella 460, ja kuudessa vuodessa Jelena Isinbajeva on hilannut ennätyslukeman jo viiteen metriin.
Nuorista luvassa ilonaiheita
Omalla urallaan estejuoksun arvokisaedustajaksi edennyt lajipäällikkö odottaa suomalaisen naisten estejuoksun nostavan päätään, kun muutamat nuoret kehittyvät kohti kärkeä. Esimerkiksi Saara Skyttä sijoittui esteillä 13:nneksi 19-vuotiaiden EM-kisoissa, ja Kalevan kisoissa muutamat Skyttääkin nuoremmat pärjäsivät.
- Olen tyytyväinen, että nuorten sarjoissa on tyttöjä, joille esteet on jo päämatka. Kun vain maltamme odottaa, saamme iloita heistä, Ekblom uskoo, mutta myöntää, että kotimaassa on vielä varsin vähän estejuoksuja naisille.
Kilpailujen vähyys on ongelmallista. Esteiden juokseminen sileällä kilpailemisen ohella ei välttämättä ole riittävä panostus esteissä menestymiseen. Lihaksiston kun on saatava tottua siihen tärähdykseen, jonka viiden esteen ylittäminen joka kierroksella aiheuttaa. Lisäksi esteiden ylitystekniikkaan on syytä paneutua, ettei kärsi tappiota kilpakumppaneille jokaisella esteellä.
Naisia 3000 metrin estejuoksussa urheilijoita tosin helpottaa suhteellisen matala estekorkeus, sillä este on 76,2 senttiä korkea, miehillä 91,4-senttinen.
MM-kisoissa naisten 3000 metrin esteiden alkuerät juostaan avajaispäivänä lauantaina ja loppukilpailu maanantaina 8. elokuuta.
(MTV3-STT)