Vuosia parantumattomasti sairaita hoitanut sairaanhoitaja kertoo, mitä asioita ihmiset katuvat eniten hetkeä ennen kuolemaansa.
Olisinpa elänyt kuten itse halusin, en niin kuin muut odottivat
Tämä on yleisin katumuksen aihe. Kun ihminen ymmärtää, että hänen elämänsä on lopuillaan, kaikki toteutumattomat unelmat nähdään hyvin selvästi. Useimmat potilaista eivät olleet toteuttaneet edes puolta haaveistaan, ja heidän täytyi kuolla tietäen, että kaikki oli heidän omista valinnoistaan kiinni.
On erittäin tärkeää yrittää kunnioittaa edes joitakin unelmistaan. Hetkellä, jolloin sairastut, on jo liian myöhäistä. Hyvin harva ymmärtää terveyden antamaa vapautta ennen kuin se menetetään.
Olisinpa tehnyt vähemmän töitä
Joka ikinen miespotilas katui tätä – kaivattiin lasten nuoruutta ja puolison kumppanuutta. Naisetkin puhuivat asiasta, mutta eivät yhtä paljon, koska vanhemmassa sukupolvessa miehet vielä elättivät perheen. Kaikki surivat syvästi liian suuren osan elämästä kulumista työntekoon.
Kun yksinkertaistaa omaa elämäntyyliä ja tekee tietoisia valintoja, on mahdollista elää vähemmillä tuloilla kuin mitä kuvittelee tarvitsevansa. Näin raivaamalla elämään tilaa tulee onnellisemmaksi ja avoimemmaksi uusille mahdollisuuksille.
Olisinpa uskaltanut ilmaista tunteitani
Monet olivat tukahduttaneet tunteitaan säilyttääkseen rauhan tai välit muiden kanssa. Tämän seurauksena he tyytyivät elämässään keskinkertaisuuteen eivätkä ikinä tulleet siksi ihmiseksi, joksi heidän kykynsä olisivat riittäneet. Katkeruus ja mielipaha johtivat sairasteluun.
Emme voi hallita muiden reaktioita.Vaikka ihmiset hämmästyisivät sinussa tapahtunutta muutosta rehellisen puheen myötä, loppujen lopuksi on vain kaksi vaihtoehtoa: joko välit uudistuvat ja tervehtyvät, tai sitten pääset eroon epäterveellisestä ihmissuhteesta. Meni miten meni, sinä voitat.
Olisinpa pitänyt yhteyttä ystäviin
Potilaat ymmärsivät usein ystävien merkityksen vasta sairauden viimeisillä viikoilla. Monet olivat olleet niin kiinni omassa elämässään, että tärkeiden ystävyyssuhteiden oli annettu luisua käsistä – katumus ajan ja vaivannäön puutteesta näiden suhteiden ylläpitämiseksi aiheutti syvää surua. Kuoleman lähestyessä kaikki ikävöivät ystäviään.
On hyvin tavallista "unohtaa" ystävyyssuhteet kiireisen elämäntyylin keskellä. Mutta kun joutuu kasvokkain lähestyvän kuoleman kanssa, aineellisten asioiden merkitys katoaa: ihmiset haluavat kyllä saada esimerkiksi raha-asiansa kuntoon, jos suinkin mahdollista, mutta omaisuudella tai asemalla ei ole enää todellista merkitystä.
Asiat halutaan kuntoon nimenomaan niiden ihmisten takia, joita rakastetaan. Yleensä potilaat tosin olivat liian sairaita tai väsyneitä huolehtimaan käytännön asioista. Viimeisinä viikkoina jäljellä jäävät ainoastaan rakkaus ja ystävyys.
Olisinpa antanut itseni olla onnellisempi
Tätä kadutaan yllättävän usein. Monet eivät ymmärtäneet ennen kuin aivan lopussa, että onnellisuus on valinta, vaan he olivat juuttuneet vanhoihin kuvioihin ja tapoihin. Tuttuuden tarjoama "turva" oli pitänyt otteessaan tunteita ja jokapäiväistä elämää.
Muutoksen pelko saa ihmiset teeskentelemään toisille ja itselleen, että he ovat muka tyytyväisiä elämäänsä. Syvällä sisällään potilaat kuitenkin kaipasivat hassuttelua – sitä, että saa nauraa kunnolla.
Kuolinvuoteella et ajattele, mitä muut ajattelevat sinusta. Kun sinulla on vielä mahdollisuus hymyillä ja vapautua kaikesta turhasta, tartu siihen. Tämä on sinun elämäsi, ja elämä on valinta. Valitse tarkkaan, valitse viisaasti, valitse rehellisesti. Valitse onnellisuus.
Lähde: www.inspirationandchai.com
Kuvat: Colourbox.com