Maahanmuuttajien rooli kasvaa suurten kaupunkien työmarkkinoilla. Liikennöinti, siivous, rakennustyömaat, ravintolat ja tulevaisuudessa myös maatalous. Helsingissä jo noin puolet lähiliikenteen bussikuskeista on ulkomaalaistaustaisia.
Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen (2014) mukaan pääkaupunkiseudulla eniten ulkomaalaistaustaisia työskentelee majoitus- ravitsemusalalla (18 %). Teollisuus ja rakentamissektorilla sekä liike-elämän palveluissa maahanmuuttajien osuus on vajaa kymmenen prosenttia. Koulutus ja sosiaali- ja terveyspalveluissa heitä on noin 6 prosenttia kaikista työntekijöistä.
– Toimistot eivät pysyisi puhtaina, jos meillä ei olisi maahanmuuttajia. Eivätkä bussit kulkisi. Ravintoala olisi ongelmissa ja sama tilanne alkaa olemaan hoito-alan suhteen. Esimerkiksi Helsingissä arviolta 15 - 20 prosenttia hoitajista ja lääkäreistä alkaa olemaan maahanmuuttajia, kertoo työ- ja elinkeinoministeriön kehittämispäällikkö Annika Forsander.
Koko maassa vastaavat prosentit ovat kaksi tai kolme kertaa pienempiä. Yleisesti katsoen tilastojen prosentit eivät kuitenkaan kerro koko totuutta.
– Suomen kansalaisuuden saaneet, eli pitempään Suomessa asuneet, eivät ole mukana näissä luvuissa. Suomessa on myös todella paljon sellaisia maahanmuuttajia, jotka eivät tilastoissa näy. Suomessa pitää asua pysyvästi 1 - 2 vuotta vähintään, että päätyy näihin tilastoihin, sanoo Forsander.
Kehittämispäällikkö arvioi, että varsinkin maataloudessa maahanmuuttajien määrä tulee kasvamaan. Vastaavasti rakennuspuolella ilmiö on jo tuttu.
– Pääkaupunkiseudulla noin joka kolmas rakennusalan työntekijä on ulkomaalainen, muualla Suomessa joka kymmenes, kertoo Rakennusteollisuuden viestintäjohtaja Merja Vuoripuro.