Nämä unihäiriöt valvottavat suomalaisia – Seuraukset voivat olla vakavia

Unettomuus voi aiheuttaa jopa diabetesta ja lihavuutta. Kuvituskuva. Colourbox.com

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu (Päivitetty )

    Professori, neurologi Markku Partinen kertoo, millaisiin unihäiriöihin haetaan apua.

    Professori, neurologian erikoislääkäri ja unitutkija Markku Partisella on yli 30 vuoden kokemus unihäiriöpotilaiden hoidosta. Hän kertoo, että unettomuus on yleisin vaiva, johon haetaan apua.

    – Tilapäinen unettomuus kuuluu terveeseen elämään, mutta jos nukkuu viikkokaupalla huonosti, uni ei elvytä. Yhä enemmän haetaan apua väsymykseen ja uupumukseen, Partinen sanoo.

    Kroonisen univajeen seurauksena insuliinin vaste vähenee. Se aiheuttaa aikuisiän diabetestä ja keskivartalon lihavuutta. Näiden elimellisten sairauksien lisäksi unettomuudesta voi seurata kognitiivisia haittoja. Kun uupuu, ei jaksa keskittyä, eikä pärjää enää töissä.

    Unihäiriöistä haittaa terveydelle

    Usein pyydetään apua myös uniapnean hoitoon. Kuorsauksen lisäksi uniapnean yöllisisiä oireita ovat levoton yöuni ja lisääntynyt tarve käydä vessassa. Päiväaikaisia oireita ovat väsymys, päänsärky, keskittymisvaikeudet ja masentuneisuus. Pitkällä aikavälillä uniapneasta voi seurata korkea verenpaine, sydäninfarkti tai aivohalvaus.

    Kuorsaamisen ja unettomuuden lisäksi unissakävely tai unissapuhuminen voi tehdä yöstä levottoman.

    – Unissapuhuminen on tavallista. Mutta jos siihen liittyy käsien huitominen, kyseessä voi olla behavioraalinen unioireyhtymä. Se voi esiintyä sellaisenaan, mutta se on myös yksi Parkinsonin tautia ennakoivista tekijöistä, Partinen sanoo.

    Unihalvaus on ohimenevä täydellinen liikuntakyvyttömyys, jota esiintyy etenkin aamulla heräämisvaiheeseen liittyen. Unihalvaus kestää sekunneista muutamaan minuuttiin. Se loppuu usein, kun henkilö kuulee jonkin äänen tai jos häntä esimerkiksi koskettaa.

    – Usein toistuvat unihalvaukset ovat harvinaisia ja sellaisia esiintyy tutkimuksesta noin viidellä prosentilla aikuisista. Toisaalta jopa yli 40 prosentilla ihmisistä unihalvauksia on esiintynyt joskus elämässä, Partinen kertoo.

    Unihäiriöihin eri hoitokeinoja

    Jos unihäiriöistä kärsivä on masentunut, masennuksen hyvä hoito on ensisijaista. Muihin unihäiriöihin on omat hoitonsa.

    – Tilapäiseen unettomuuteen voidaan käyttää unilääkkeitä. Toisaalta on tärkeätä ymmärtää, että tilapäinen unettomuus kuuluu osana tervettä elämää. Pitkäaikaista unettomuutta ylläpitävät seikat tulisi selvittää ja niiden hoidossa saadaan parhaat tulokset kognitiivisbehavioraalisilla ei-lääkkeellisillä hoidolla, Partinen selvittää.

    Partinen kertoo, että uniapnean hoidossa parhaat tulokset savutetaan laihduttamisella ja nenän kautta annettavalla ylipainehoidolla eli CPAP-hoidolla. Narkolepsian hoidossa käytetään piristeitä, ja katapleksiaan eli tunnereaktioihin liittyviin lihasvoiman menetyskohtauksiin on lääkkeitä.

    – Behavioraalisen unihoireyhtymän hoidossa voidaan käyttää melatoniinia tai bentsodiatsepiineja. Unissakävelyyn käytetään joskus myös lääkehoitoja. Levottomien jalkojen hoidossa käytetään esimerkiksi dopamiiniagonisteja kuten pramipeksolia tai ropinirolia, Partinen luettelee.

    Studio55.fi/Anette Lehmusruusu

    Kuvat Colourbox.com


    Lue Koti-osion juttu:

    Lue lisää aiheesta:
    Studio55

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •