Niilo, 17, menehtyi somehaasteen seurauksena: Lasten ja nuorten parissa leviää jopa hengenvaarallinen ilmiö

Uusi palvelu pyrkii pitämään vanhemmat kartalla siitä, millaisiin trendeihin ja haasteisiin lapsia ja nuoria sosiaalisessa mediassa rohkaistaan.

Erilaiset haasteet leviävät sosiaalisen median alustoilla vikkelään niin Suomen sisäisesti kuin kansainvälisestikin.

Osa haasteista on harmittomia ja hauskoja, osa silkkaa kiusaamista ja osa mahdollisesti jopa hengenvaarallisia.

Vuonna 2021 Suomessa sattui erityisen surullinen tapaus, kun junan katolle somehaasteen yllyttämänä kiivennyt 17-vuotias Niilo Kaste kuoli sähköiskusta saamiinsa vammoihin.

– Erityisesti nuoret ovat alttiita nopeasti leviäville somehaasteille. Vaikka vanhempien on tärkeää olla kartalla lasten mediamaailmasta, on mahdotonta koko ajan tietää, millaisten sisältöjen äärellä lapsi viettää aikaansa, Mannerheimin Lastensuojeluliiton kouluyhteistyön ja digitaalisen nuorisotyön päällikkö Paula Aalto sanoo MLL:n tiedotteessa.

Mannerheimin Lastensuojeluliitto lanseeraa nuorena menehtyneen Niilon muistolle omistetun, vanhemmille automatisoidun varoituspalvelun, jonka tarkoituksena on pitää vanhemmat informoituna siitä, mikä sosiaalisessa mediassa on milloinkin pinnalla. Katso yllä olevalta videolta, miten palvelu toimii. Koko Huomenta Suomen keskustelun voit katsoa artikkelin lopusta löytyvältä videolta.

Lue myös: Moni käyttää sisältövaroituksia somessa – olemmeko tulleet herkemmiksi?

Toistaan hurjemmat somehaasteet

Aalto kertoo Huomenta Suomen haastattelussa, että lapsilta ja nuorilta on kuultu "aika hurjiakin" esimerkkejä sosiaalisessa mediassa kiertävistä haasteista.

– Syödään sellaisia aineita, mitä ei pitäisi syödä, esimerkiksi konetiskitabletteja ja sitten kuvataan reaktioita, Aalto kertoo.

Yhteiskunnallisessa keskustelussa näkyvä koventunut puhetapa muista ihmisistä näkyy myös siinä, että somehaasteissa muut ihmiset nähdään helposti hyödykkeinä.Shutterstock

Haasteissa voidaan yllyttää todella uhkarohkeisiinkin temppuihin, kuten hyppäämiseen parvekkeelta puuhun tai toiseen suuntaan.

– Ehkä hätkähdyttävimmät ja koskettavimmat olivat sellaisia, jotka rohkaisevat itsetuhoisuuteen, Aalto kertoo.

Opetushallituksen opetusneuvos Nina Penttisen mukaan nykyisissä haasteissa ei ole sinänsä mitään uutta, mutta tänä päivänä ne leviävät somessa ihan eri tavalla ja niiden tarkoitus on saada nimenomaan yleisöä ja reaktioita.

Lue myös: Yli puolet nuorista tuntee yksinäisyyttä vähintään viikoittain: "Todella huolestuttava luku"

Medialukutaito ja tunnetaidot korostuvat

Kouluissa lapsia yritetään tukea opettamalla kriittistä medialukutaitoa sekä keskustelemassa ylipäätään sosiaalisesta mediasta. 

Nina Penttinen kertoo, että myös tunnetaitojen, kuten empatian, opetteleminen korostuu.

Koulussa opetetaan lapsille, että se, että johonkuhun sattuu tai että joku satuttaa itseään, ei ole hauskaa tai kuvaamisen arvoista.Shutterstock

Paula Aallon mukaan nuoret itse kertovat, että somehaasteita toteutetaan omien rajojen testaamisen takia, mutta myös tylsyys, vertaispaine, tykkäysten ja seuraajamäärien kasvattaminen, oman suosion pönkittäminen sekä ylipäätään viihdyttäminen voivat toimia motivaationa somehaasteisiin.

Parhaimmillaan somehaasteet voivatkin lisätä yhteenkuuluvuuden tunnetta, mutta lapset ja nuoret eivät välttämättä ymmärrä kaikkien haasteiden riskejä tai sitä, että ne voivat vahingoittaa myös muita.

Lue myös: Nuori tyttö sai sähköiskun kiivettyään junan katolle Tampereella: "Satakertainen jännite kodin pistorasiaan verrattuna"

VR yrittää estää junien katoille kiipeilyä: "25 000 volttia on kuin salama, joka menee ihmisen läpi"

Katso myös: Somehaasteet ovat vaarallista leikkiä – mistä apu yleistyvään ongelmaan?

10:39Haastattelussa Mannerheimin Lastensuojeluliiton kehittämispäällikkö Paula Aalto ja Opetushallituksen opetusneuvos Nina Penttinen.

Lue uusimmat lifestyle-jutut!

Juttua korjattu 5.3. klo 13.55: Korjattu Niilon sukunimi.