Niinistö: Ukrainan taistelut tuovat mieleen Suomen talvisodan – "Stalin ja Putin eivät osanneet tunnistaa oleellista tekijää"

Presidentti Sauli Niinistö sanoi uudenvuodenpuheessaan, että päättynyt vuosi toi äkillisen paluun menneisyyteen.

– Johonkin, joka sukupolvi sukupolvelta oli alkanut tuntua yhä etäisemmältä, järjettömyydessään liki mahdottomalta. Suuren sodan kauhut palasivat Eurooppaan.

Niinistön mukaan Venäjä teki pahan virhearvion, jos se uskoi massiivisen uhan panevan Ukrainan nopeasti polvilleen.

– Väistämättä mieleen nousee samankaltaisuus talvisotamme kanssa, kun Neuvostoliitto oletti marssivansa Helsinkiin kahdessa viikossa.

Niinistö sanoi puheessaan, että autoritaarisesti hallitun maan johtajat, Josif Stalin ja Vladimir Putin, eivät osanneet tunnistaa oleellista tekijää.

– Sitä, että vapaassa maassa yksilöillä on tahtoa ja vakaumusta. Ja että yhdessä toimiva kansa on valtava voima.

Virhearvio oli Niinistön mukaan myös luulla, että eurooppalainen tai läntinen myötätunto ukrainalaisia kohtaan olisi ohimenevää.

– Kävi toisin. Empatian sijaan kun kyse on syvästä myötäelämisestä. Ukrainan asia on otettu omaksi. Ja tuki Ukrainalle vain vahvistuu.

Kaksi erilaista maailmankuvaa

Niinistön mukaan arvioiden virheelliseksi toteaminen ei kuitenkaan anna vastausta ydinkysymykseen.

– Miten on mahdollista, että Eurooppaa halkova maantieteellinen raja onkin tosiasiassa kahden kokonaan erilaisen maailmankuvan raja?

– Rajan tällä puolen on mahdotonta edes kuvitella, että jonkun kansakunnan mieleen tulisi aloittaa sotiminen. Venäjän puolella rajaa asia on toisin.

Niinistö sanoi eron olevan fundamentaalinen. Hänen mukaansa kyse on viime kädessä ihmisyyden ja elämän kunnioittamisesta.

Samalla Niinistö katsoo, että rauhastakin on uskallettava puhua. Jokainen päivä sotaa Ukrainassa kasvattaa sen lohdutonta hintaa, Niinistö totesi.

– Näkymä on synkkä. Mutta oikeudenmukainen rauha on päämääränä niin tärkeä, että kaikki aidot yritykset sen eteen ovat kannatettavia.

"Paha ei pelkällä hyvällä hiljene"

Presidentin mielestä mennyt vuosi pakottaa myös pohtimaan, miten tässä näin pääsi käymään.

– Ei siis yksinomaan maailman tapahtumissa, vaan ennen muuta omassa ajattelussamme. Miten aloimme pitää mahdottomana jotain, joka kuitenkin tapahtui?

Niinistö muistuttaa, että sotia on käyty paitsi Lähi-idässä ja Afrikassa myös Euroopassa: Balkanilla, Georgiassa, ja Ukrainassakin jo kohta yhdeksän vuoden ajan.

– Ehkä meillä – Suomessa, Pohjoismaissa, Euroopassa, lännessä laajemminkin – on vain haluttu tuudittautua siihen, ettei julmuus tänne ulotu, Niinistö sanoi.

– Nyt se uhkaa ulottua. Joudumme oppimaan, etteivät kaikki suinkaan halua ottaa vastaan malliamme, sitä käyttäytymistä jota itse pidämme oikeana. Joudumme oppimaan, miten vastata toisenlaiseen malliin ja käyttäytymiseen. Pahimmillaan autoritaariseen ja aggressiiviseen.

Niinistön mukaan ei suinkaan ole niin, että hyvän ajattelu ja esiintuominen pitäisi lopettaa. Hänen mukaansa on kuitenkin ymmärrettävä, että maailmassa on myös pahaa.

– Paha ei pelkällä hyvällä hiljene. Pahaa vastaan on oltava päättäväisyyttä ja lujuutta. Kuitenkin aina niin, ettemme itse pahaan sorru ja syyllisty.

Aika havahtua sisäiseen turvallisuuteen

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka on Niinistön mukaan historiallisen käänteen edessä.

– Mitä vuosi sitten saatoimme vasta aavistella, toteutui jo keväällä. Haimme Nato-jäsenyyttä nopean mutta perusteellisen käsittelyn jälkeen.

Suomen jäsenyydeltä sotilasliitossa puuttuu yhä kahden Nato-maan eli Unkarin ja Turkin ratifiointi. Niinistön mukaan on mahdollista, että viivästys jatkuu kevään eduskuntavaalien yli.

– On joka tapauksessa syytä uskoa, että jäsenyytemme toteutuu alkaneen vuoden kuluessa. Silloin päättyy sotilaallisen liittoutumattomuuden aikakautemme.

Niinistön mielestä on korkea aika havahtua myös sisäiseen turvallisuuteen.

– Suomi on avoin ja suvaitseva, olemme siinä ajattelussa hiipineet Pohjolan, ehkä maailmankin kärkeen. Siinä on paljon hyvää. Mutta olla suvaitsevaisin, siinäkin piilee sudenkuoppaa.

– Paha kun on taitava löytämään sen kaikkein löysimmän.

Niinistö huomauttaa, että Pohjoismaissa suunta kulkee nyt kohti yleisen järjestyksen ja yksilöiden turvallisuuden vahvistamista.

Kanssaihmisten auttavan käden aika

Niinistö sanoi, että elämme nyt huolten painamaa aikaa. Hänen mukaansa huolien taakkaa lisäävät monet suoraan ihmisten arkeen vaikuttavat murheet. Näitä ovat muun muassa sähkön hinnan kohoaminen ja korkojen nousu.

– Eikä pandemiakaan ole päästänyt meitä vielä otteestaan.

Niinistön mukaan suomalaiset selviävät varmasti myös nykyisistä koettelemuksista.

– Muistutan kuitenkin, ettei selviytymistä mitata keskimäärillä. On välttämätöntä, että myös heikoimmassa asemassa olevat selviytyvät. Tässä on kanssaihmisten auttavan käden aika.

Lisäksi presidentti nosti esiin, että ilmastonmuutosta on hillittävä ja luontokato pysäytettävä.

– Toivoa onneksi on. Päättyneen vuoden rohkaisevin uutinen saatiin aivan joulun alla Montrealin luontokokouksesta, jossa sovittiin luontokadon pysäyttämisestä vuoteen 2030 mennessä. Vaikka tavoite on äärimmäisen kunnianhimoinen, suunta on ainoa mahdollinen.

Niinistö sanoi, että jokainen löytää itsestään uusia kykyjä ja ominaisuuksia, jos tiukille joutuu. Hänen mukaansa siinä on kysymys suomalaisesta sisusta.

– Luotetaan siihen ja luotetaan toisiimme. Niin on vaikeudet ennenkin voitettu. Siitä ponnistaa itseensä luottava Suomi.

Lue puhe sanasta sanaan tästä