Hapenottotestissä 1990-luvulla puhallettu maaginen lukema 96 on seurannut norjalaista maastohiihtolegendaa Björn Dählietä vuosikaudet. Nyt hän on paljastanut testin taustat norjalaiselle NRK:lle.
Hapenoton maksimitasoa (ml/kg/min) pidetään varsinkin kestävyyslajeissa huipputärkeänä lukemana, menestyksen mahdollistajana. Tavallisella ihmisellä kyseinen taso vaihtelee välillä 35-40, kun esimerkiksi maailmanluokan pyöräilijöillä sekä maastohiihtäjillä lukema voi kohota yli tarunhohtoisen 90:n.
LUE MYÖS: Norjalaisten yllättämä Mika Myllylä avautui tuohtuneena Jari Porttilalle – kolme kuukautta ennen Lahden dopingkäryjä tapahtui joitain erikoista
Kahdeksankertaisen olympiavoittajan Björn Dählien kohdalla mittari tärähti todistetusti parhaimmillaan lukemiin 96.
– 96 on äärimmäisen upea lukema VO2max-testissä. Yli 90 on huippuharvinainen luku. Tämä pätee jopa maailman parhaisiin urheilijoihin missä lajissa tahansa, liikuntatieteiden professori Jostein Hallen toteaa NRK:lle.
Huimana hapenottokoneena tunnettu Dählie yllätti kyseisenä testipäivänä urallaan yli 35 000 testiä valvoneen Erlend Hemin. Dählie muisteli tilannetta NRK:lle.
– Luulen, että kaksi asiaa edesauttoi tuota kyseistä testilukemaa: juoksin todella kovaa ja pitkään. Ylsin usein yli 90:n lukemiin tuolloin. Luulen, että mittasimme 20 sekunnin välein, uransa jälkeen muun muassa vaatebisneksessä rikastunut Dählie kertaa.
Juttu jatkuu kuvan alla.
Dählien mukaan maksimaalista hapenottoa testattiin harjoituskauden aikana kesällä ja syksyllä.
– Emme tehneet sitä koskaan kauden aikana, jolloin olin parhaassa kunnossa.
LUE MYÖS: Iivo Niskaselle pirullinen vastoinkäyminen Norjassa – "Haasteellisempi rasti"
Norjalainen ex-huippupyöräilijä Oskar Svendsen rikkoi Dählien huimat lukemat vuonna 2012. Svendsenin testiluku oli tuolloin 97,5.
Asiantuntija Hallen linjaa, etteivät kovimmat hapenottokoneet ole automaattisesti menestyneimpiä urheilijoita, mutta paljon testilukema kertoo.
– Sinusta ei voi mitenkään tulla menestyvää maastohiihtäjää, jos lukema ei ole 75 tai suurempi. Se on äärimmäisen tärkeää.
Tutkimusten mukaan neljä viidesosaa hapenoton maksimitasosta tulee geeniperimästä, loput harjoituksen seurauksena.
3:49