Oikeus: Järvilehto osoitti suurta piittaamattomuutta

Oikeuden ratkaistavana oli kuitenkin, kuka toimi veneen kuljettajana paluumatkalla, kun Järvilehdon hurjaa ylinopeutta kiitänyt vene törmäsi kohtalokkain seurauksin siltaan Jomalvikin kapeassa kanavassa.

Oikeudessa Järvilehto kertoi, että heillä oli ystävänsä kanssa tapana vaihtaa kuljettajan paikkaa veneessä. Oikeuden mukaan näyttöä siitä, että näin tapahtuisi joka kerta ei ollut. Siksi paluumatkasta ei voitu tehdä päätelmiä tällä perusteella.

Oikeus ei uskonut täydelliseen muistinmenetykseen

Järvilehto oli kertonut heti turman jälkeen poliisimiehille, ettei hän ollut ohjannut venettä. Myös ensimmäisessä kuulustelussa hän oli kertonut menomatkasta varsin loogisesti, mutta myöhemmin kuulusteluissa miehen muisti oli hälvennyt.

Oikeus antoi painoarvoa todistajana kuullun oikeuspsykiatri Hannu Lauerman lausunnolle, jonka mukaan muistinmenetys ei ole uskottava. Lauerma arvioi oikeudessa muistinmenetystä tarkoituksenhakuiseksi.

Käräjäoikeus ei myöskään pitänyt uskottavana, että Järvilehto olisi niin muistamaton tapahtumista kuin mitä hän itse kertoi.

Veneen ratti oikeudelle tärkeä todistuskappale

Oikeus katsoi, että Järvilehto toimi veneen kuljettajana erityisesti asiassa esitetyn lääketieteellisen ja teknisen näytön perusteella.

Oikeuden mukaan uhrille syntyneet kolme vammaa syntyivät todennäköisesti siten, että uhri on istunut veneen vasemmassa laidassa eli matkustajan paikalla.

Tärkein todiste oli uhrin vatsassa ollut kaareva vamma, joka todistelun perusteella sopi hyvin yhteen kojelaudan vasemman laidan kulman kanssa. Huomionarvoista oli oikeuden mukaan se, että kyseinen vamma ei sopinut veneen rattiin.

Lääkäritodistajan mukaan sen sijaan Järvilehdon vammat sopivat hyvinkin yhteen rattivammojen kanssa. Tästä asiasta ei oikeudessa tehty varmaa johtopäätöstä, eikä sillä siten ollut tuomion kannalta suurta merkitystä.

Oikeus kiinnitti kuitenkin huomiota siihen, ettei ainuttakaan Järvilehdon vammoista voitu todennäköisyyslaskelmassa sijoittaa matkustajan puolelle.

Jyrki Järvilehto vetosi oikeudessa muistamattomuuteen, mutta oletti menneensä nukkumaan veneen lattialle. Oikeuden mukaan Järvilehdon rannevamma ei ole voinut syntyä siten, että hän olisi ollut lattialla nukkumassa.

Naisten kertomuksilla ei merkitystä tuomioon

Oikeuden mukaan Järvilehto on osoittanut suurta piittaamattomuutta toisten hengestä ja terveydestä. Oikeus totesi myös, että mikäli Järvilehto olisi ollut matkustaja, hän olisi veneen omistajana voinut estää tapahtuman.

Käräjäoikeuden mukaan nopeusrajoitusta rikottiin räikeästi, sillä lähes 80 kilometrin tuntivauhti oli 16-kertainen rajoitukseen verrattuna. Myös Järvilehdon promillemäärä, 2,53, oli huomattavan korkea.

Oikeuden mukaan kuolleen miehen avovaimon tai Järvilehdon vaimon Satu Järvilehdon kertomuksilla ei ollut tuomion kannalta ratkaisevaa merkitystä. Puolustuksen vihjailut veneen peukaloinnista eivät oikeuden mukaan saaneet tukea todistelusta ja syyttäjä osoitti, että vene oli ollut lukitussa tilassa.

Järvilehto kiisti oikeudessa ajaneensa venettä. Miehen asianajaja Juhani Ripatti kertoi tuoreeltaan, että puolustus valittaa tuomiosta hovioikeuteen.

Järvilehdolle lankesi yli sadantuhannen korvaukset

Asianajaja: Järvilehto valittaa hoviin

Järvilehtoa ei passitettu heti vankilaan

Jyrki Järvilehdolle vankilatuomio

Vain MTV3:lla: Hätkähdyttävä tallenne – näin Järvilehto itse kertoo turmayöstä (23.11)