Feministisen puolueen eduskuntavaaliehdokas Johannes Koski kertoi maanantaina sulkeneensa sometilinsä, koska koki joutuneensa maalittamisen ja mustamaalaamisen kohteeksi. Oikeusministeriön mukaan ilmiö ei ole Suomessa merkittävä, mutta siihen on varauduttu.
Oikeusministeriön neuvottelevan virkamiehen Heini Huotarisen ja erityisasiantuntija Laura Nurmisen mukaan vaalivaikuttamiseen varaudutaan muun muassa ehdokkaiden kouluttamisella.
Vaalivaikuttamisen ja häirinnän muodot, joissa mustamaalataan, uhkaillaan tai maalitetaan ihmistä ovat huolestuttavia ilmiöitä, eikä niitä olla totuttu näkemään Suomessa Huotarisen ja Nurmisen mukaan.
– Meillä on tosin varauduttu siihen, että ilmiö olisi lisääntymään päin, Huotarinen kertoo.
Oikeusministeriön turvallisuuskomitean sihteeristö ja Valtioneuvoston kanslia toteuttavat yhteistyönä vaalihäirintää käsittelevää koulutushanketta, jossa kaikille puolueille järjestetään yhteinen koulutus. Lisäksi eduskuntapuolueiden kanssa järjestetään tarkempia koulutuksia.
Vaalivaikuttamisen keinot ovat moninaisia
– Huijaaminen, tukahduttaminen tai keskustelun hajottaminen ovat tunnusmerkkejä, jotka ovat ominaisia tällaiselle toiminnalle, Huotarinen luettelee.
– Yksittäiseen ihmiseen kohdistuvat mustamaalaamiskampanjat, joissa levitetään väärää informaatiota ovat erityisen ikävä ilmiö, Nurminen lisää.
Vaalivaikuttaminen voi kohdistua koko puolueeseen tai yksittäiseen ehdokkaaseen ja se riippuu pahantekijän motiiveista.
– Meillä kampanjoidaan pääasiallisesti ehdokaskeskeisesti, joten yksittäisen ehdokkaan häirinnällä voidaan saada tuloksia aikaan, Huotarinen kertoo.
Häirintä voi kohdistua koko vaalijärjestelmään
Nurmisen mukaan vaikutusyritykset voivat kohdistua koko vaalijärjestelmään, esimerkiksi levittämällä valheita äänioikeudesta tai äänten laskentatavoista.
– Huhuilla, mustamaalaamisella tai väärällä identiteetillä voidaan vaikuttaa koko järjestelmään, Nurminen toteaa.
Yksittäinen ehdokas voi jäädä voimattomaksi vaalihäirinnän keskellä. Varsinkin uhkailutapauksissa, Oikeusministeriöstä neuvotaan kääntymään viranomaisten puoleen.
– Jos epäasiallinen vaalivaikuttaminen tapahtuu sosiaalisessa mediassa, silloin kannattaa olla yhteydessä palvelun ylläpitoon. Rikostapauksissa, kuten uhkailussa, on ehdottomasti otettava yhteyttä poliisiin, Huotarinen neuvoo.