Sosiaalioikeuden yliopistonlehtori, valtiosääntöoikeuden dosentti Pauli Rautiainen arvioi Perustuslakiblogissa kovin sanoin koronapassiin liittyviä uusia päätöksiä.
Suomen hallitus kertoi uusista koronarajoituksista keskiviikkoaamuna pidetyssä tiedotustilaisuudessa.
Ravintoloita koskevat rajoitukset kiristyvät jouluaattona. Koronapassi otetaan osittain pois käytöstä väliaikaisesti, mutta hallituksen päätöksen mukaan koronapassilla voi kiertää rajoitukset ainakin THL:n määrittelemän mukaisissa matalan riskitason tilaisuuksissa.
Rautiaisen mukaan näin ei voi toimia.
– Tarkoituksena on siis, että valtioneuvosto antaisi tartuntatautilain 58i §:n nojalla asetuksen, jolla koronapassin käyttö aluehallintovirastojen ja kuntien asettamien rajoitusten vaihtoehtona kiellettäisiin osassa elinkeinotoimintaa ja vastaavasti sallittaisiin osassa. Määrittelyyn on tarkoitus käyttää THL:n loppukesästä luomaa riskipistemallia, joka tunnetaan myös lempinimellä räkäindeksi, Rautiainen kirjoittaa Perustuslakiblogissa.
– Hallituksen esitys koronapassilainsäädännöksi tai sen käsittelyn aikana syntyneet valiokunta-asiakirjat eivät tunne tällaista osittaista koronapassin käytöstä poistoa. Päinvastoin niistä välittyy kuva, että valtioneuvoston asetuksella on ollut tarkoitus deaktivoida eli laittaa jäähylle tarvittaessa koronapassi kokonaan, Rautiainen jatkaa.
Asia on Rautiaisen mukaan merkityksellinen yhdenvertaisuussääntelyn kannalta. Hän pitää valitettavana, ettei eduskunnan perustuslakivaliokunta kiinnittänyt koronapassin deaktivointiasetuksen antamiseen riittävästi huomiota asiasta syksyllä säädettäessä.
– Tämä voidaan lisätä yhdeksi uudeksi lenkiksi siihen pitkään ketjuun yhdenvertaisuuskysymysten maton alle lakaisemisia, joka on leimannut perustuslakivaliokunnan koronasääntelyä koskevia lausuntoja erityisesti vuonna 2021, hän kommentoi.
Lue myös: HUSin Petäjä HS:lle: Jouluaattona tehdyistä koronatesteistä joka viides positiivinen
Yhdenvertaisuuslain 11 §:n mukaan elinkeinonharjoittamisen edellytyksiin kohdistuva erilainen kohtelu on sallittua vain, jos kohtelu perustuu lakiin.
– On kiistatonta, että THL:n laatimassa riskipistemallissa asetetaan esimerkiksi tapahtumaelinkeinon harjoittajia eri asemaan. Voidaanko näin tehdä käyttäen asetuksenantovaltuutta, joka ei millään tavalla viittaa tällaiseen mahdollisuuteen tekstinsä tai esitöidensä perusteella?, Rautiainen kysyy.
– Oikeuskanslerin mukaan ilmeisesti voidaan. Tämä näkemys on kuitenkin mielestäni kritiikille altis, Rautiainen huomauttaa.
Hän viittaa Helsingin Sanomien tietoihin, joiden mukaan oikeuskansleri Tuomas Pöysti on tulkinnut, että koronapassista määräävä tartuntatautilain 58i-pykälä voi joustaa sen mukaan, kuinka riskipitoisia tilaisuudet ovat.
Rautiainen katsoo, että julkisuudessa esillä ollut oikeuskanslerin tulkinta irtaantuu perustuslakivaliokunnan yhdenvertaisuuslain 11 §:n säätämisen yhteydessä tekemästä tulkinnasta.
– Jos tartuntatautilain 58i §:n asetuksenantovaltuuden katsotaan oikeuttavan elinkeinonharjoittajien erilaiseen asemaan asettamisen asetuksen tasolla ilman, että asetuksenantovaltuudessa on viittausta tähän, murennetaan yhdenvertaisuusjuridiikan perustaa ja eduskunnan perustuslakikontrollin merkitystä.
– On siis syytä käydä keskustelua siitä, onko julkisuudessa esillä ollut oikeuskanslerin tulkinta tartuntatautilain 58i §:n asetuksenantovaltuudesta valtiosääntöisesti hyväksyttävä. Oikeuskanslerin olisi syytä selkeästi tuoda esiin, millaisella oikeudellisella argumentaatiolla hän on päätynyt tulkintaansa.