Oireettomuus ei riitä! Näin kauan hengitystieinfektiosta pitää oikeasti toipua ennen kuin voi taas treenata

Jokainen tietää, ettei kuumeisena tai muissa hengitystieinfektion oireissa ole asiaa lenkille tai punttisalille. Mutta tiedätkö, kuinka kauan treeniä tulisi välttää vielä, kun taudin oireet ovat jo hellittäneet?

Flunssan, influenssan tai koronan oireissa on syytä pysyä levossa ja välttää kaikenlaista liikuntaa, sillä infektio ja kuume aiheuttavat sydänlihakselle tavallista suurempaa rasitusta ja vaarana on sydänlihastulehdus eli myokardiitti.

Pelkkä hengitystieinfektio-oireiden aikainen lepo ei kuitenkaan vielä riitä.

Liikkumiseen tulisi palata asteittain, huomioiden sairastetun taudin vakavuus ja oireiden kesto, muistuttaa apulaisylilääkäri, infektiosairauksien dosentti Eeva Ruotsalainen HUSista. 

Helppo muistisääntö on, että oireiden päätyttyä tulisi välttää raskaampaa liikuntaa yhtä kauan kuin infektio-oireet kestivät.

Jos taudin oireet kestivät viikon, tulisi oireiden päätyttyä harrastaa viikon verran vain ulkoilua ja kevyttä liikkumista, kuten kävelyä. 

Jos lievät oireet kestivät kolme päivää, kevyesti liikutaan kolmen oireettoman päivän ajan, sen jälkeen asteittain rasitusta lisäten ja niin edelleen.

Paluu raskaampaan treeniin portaittain

Kevyestä harjoittelustakaan ei tule suoraan siirtyä tekemään maksimitehon treeniä vaan ensin tulisi tehdä muutaman päivän ajan kevennettyä treeniä omaa kehoa kuunnelleen.

Mikäli huomaa, että hengästyy herkästi tai leposyke nousee herkästi, tarkoittaa se, että treenin tehoa on nostanut liian aikaisin, Ruotsalainen huomauttaa.

Kun kevennetty harjoittelu ei aiheuta normaalia enemmän rasitusta, voi palata takaisin normaaliin harjoitteluun.

Jos kyseessä on ollut lievä infektio, joka ei ole aiheuttanut esimerkiksi kuumetta, voi asteittaisen paluun liikkumiseen tehdä nopeammalla tahdilla.

Kunkin vaiheen kesto riippuu aina kuitenkin taudin vaikeudesta. Vaiheiden kestossa tulee ottaa huomioon myös lajin kuormittavuus sydämelle ja verenkiertoelimistölle, muistuttaa UKK-instituutti.

Sydänlihastulehdus voi olla oireeton, mutta vakava tauti

Sydänlihastulehduksen voi aiheuttaa mikä tahansa hengitystieinfektioita aiheuttava virus tai bakteeri, kuten flunssavirukset, influenssa- tai koronavirus.

Bakteereista yleisimpiä aiheuttajia ovat streptokokki, borrelioosi, keuhkoklamydia sekä kesän aikana Suomessa paljon levinnyt mykoplasma.

– Sydänlihastulehdus voi olla täysin oireetonkin, mutta tavallisin oire on rintakipu. Vakavia oireita ovat hengenahdistus ja rytmihäiriöt.

– Infektioperäinen sydänlihastulehdus paranee yleensä itsestään, mutta oireenmukaisena hoitona käytetään tulehduskipulääkkeitä ja mikrobilääkehoitoa, jos taudinaiheuttaja on tiedossa.

Sydänlihastulehdus ja sen kanssa usein yhdessä esiintyvä sydänpussintulehdus vaatii jopa kolmen kuukauden toipumisajan, jonka aikana kovaa fyysistä rasitusta on vältettävä.

Katso myös: Sydänlihastulehdus pysäytti pikajuoksija Karoliinan

Lue myös:

    Uusimmat