Siinä missä meillä suomalaisilla on Jukka Keskisalo, voivat ruotsalaiset estejuoksuentusiastit mehustella Anders Gärderudin nimellä. Anders-poika paineli jo 1970-luvulla käsittämättömiä aikoja jopa nykyisellä mittapuulla kalkyloituna. Hän voitti esteiden olympiakultaa 1976 Montrealissa huikealla ajalla 8.08,0.
Tuohon tulokseen on sen jälkeen yltänyt todella harva valkoihoinen juoksija. 32 vuotta on yritetty ja paremmin ovat meidän rotuhaarastamme päässeet ainoastaan Hollannin Simon Vroeman (hänkin doupattuna), Espanjan Luis Miquel Martin (8.07,44 vuonna 2002) ja britti Mark Rowland (8.07,96 vuonna 1988). Eurooppalaisista kovempaa ovat menneet myös Ruotsin Mustafa ”Musse” Mohammed, Ranskan Joseph Mahmoud ja Ranskan Bob Tahri, mutta heidän kaikkien sukujuuret ovat Afrikassa (vaikka Tahri onkin syntynyt Ranskan Metzissä). Melkoinen mies tuo Anders.
Andersin isä Sven oli hänkin estejuoksija. Poika aloitti urheiluharrastuksensa suunnistuksella. Juokseminen alkoi kiinnostaa myöhemmin, ensin hän kilpaili lähinnä 800 ja 1500 metrin matkoilla. Vuonna 1964 hän voitti Varsovassa 19-vuotiaiden Euroopan mestaruuden 1500 metrin esteissä. Gärderud piti hallussaan 800 metrin Ruotsin ennätystä kuusi vuotta juostuaan 1968 ajan 1.47,2. 1500 metrillä hän juoksi 3.36 ja 5000 metrillä hänen ennätyksensä on niinkin kova kuin 13.17. Mutta eivät ne tietenkään vedä vertoja esteiden huikealle 8.08:lle.
1968 Meksikossa (800 ja 1500 metrillä) sekä 1972 Münchenissa (5000 metrillä ja esteissä) Gärderud vielä makseli oppirahoja karsiutumalla kummassakin finaaleista. Mutta Montrealissa kaikki oli toisin ja mikä dramaattinen kilpailu se olikaan. Maailmanennätysvauhtia mentiin, mutta Kantasen Tapsakin oli siellä vielä kärkikahinoissa, kun viimeiselle kierrokselle lähdettiin. Puolan Bronislaw Malinowski ja Itä-Saksan Frank Baumgartl näyttivät viimeisellä kierroksella kamppailevan voitosta tiukimmin. Viimeisellä esteellä kirinyt Baumgartl kuitenkin kompastui esteeseen. Malinowski puolestaan kangistui pahasti loppusuoralla ja kepeäaskelinen Gärderud kiri kaikkien hämmästykseksi olympiavoittoon ME-ajalla. Mikään tuurijuoksu se ei kuitenkaan ollut, sillä jo edelliskesänä Gärderud oli juossut 8.09 ja 8.10.
Kantasen harmiksi Baumgartlkin keräsi itsensä kompuroinnin jälkeen niin hyvin, että onnistui pitämään takanaan neljänneksi pinnistäneen suomalaisen. Kantasen aika 8.12,60 on edelleen Suomen ennätys.
Spekulointiin siitä, olisiko Baumgartl vienyt kullan ilman kaatumista, Gärderud ei ole koskaan halunnut lähteä.
”Voi olla, sitä emme koskaan saa tietää. Yhtä hyvin voisi ikuisesti pohtia, mitä jos afrikkalaiset olisivat olleet mukana (boikotoivat kisoja), kuinka silloin olisi käynyt”, Gärderud on sanonut.
Rakasta harrastustaan suunnistusta Gärderud ei hyljännyt edes aktiiviurallaan. Vuonna 1978 hän voitti lajissa Ruotsin viestimestaruuden. Uransa jälkeen Gärderud on toiminut Norjan suunnistusmaajoukkueen valmentajana ja SVT:n yleisurheilukommentaattorina.
Teksti: Lauri Hollo
(MTV3)