Julkaistu 26.03.2004 14:49(Päivitetty 26.03.2004 14:53)
Loma-asuntomessuilla kun ollaan, päämateriaalina on tietysti puu niin sisällä kuin ulkona. Pintakäsittelynä ja sisäverhoiluna on käytetty monenlaisia kekseliäitä konsteja - esimerkkeinä vaikkapa kuvissa näkyvä, kuultomaalattu raakalauta ja leppäpuulla paneloitu sauna, jossa kiukaan yläpuolelle on sommiteltu reliefimäinen kuvio ja sen keskelle pieni pistevalo, jotka antavat vesihöyryn pössähdyksille aivan uutta syvyyttä ja vivahdetta.
Omakotitalo pilaripalkkitekniikalla ja muita rakenneratkaisuja Heinolan asuntomessuilla ja Hartolan loma-asuntomessuilla
Uusin tekniikka tulee myös mökille. Eräs Hartolan kohteista on varusteltu täysin kauko-ohjattavaksi - vain saunan ja lieden omistaja halusi jättää järjestelmän ulkopuolelle, mutta myös niiden liittäminen tällaiseen systeemiin on täysin mahdollista. Tekniikka on piilotettu kaappiin, joka on täynnä piirikortteja ja johtoja.
Hartolan loma-asuntomessualueesta on muodostumassa todella monipuolinen lomanviettokeskus, mutta yhtään huonommaksi eivät jää Heinolan asuntomessut. Erityistä on tällä kertaa maastoa hyvin monipuolisesti hyödyntävä rakennustapa, jossa taloja on sijoitettu maaston mukaan moneen eri tasoon. Arkkitehtuuria ja suunnittelua parhaimmillaan, varsinkin kun rakennuksissa on käytetty todella monia erilaisia ratkaisuja kevytbetoniharkoista avoimeen puurakennusjärjestelmään ja valmiiksi sisustettuina paikalle tuotuihin tilaelementtitaloihin.
Messuilla esitellään myös puolivalmista - aivan tarkoituksella: sinne rakentuu puusta omakotitalo vain osittain valmiiksi. Se on runkovaiheessa, jotta ihmiset voivat tutustua myös hankkeen eri vaiheisiin ja talon rakenteisiin. Lisäksi messuille tulee kaksi näyttelyhallia: sisustusmaailma ja rakennustarvikehalli. Montaa vierasta kiinnostaa varmasti myös kirkonkylään valmistuva oheiskohde. Laura Voutilainen rakennuttaa sinne perheelleen hirsisen omakotitalon, johon tulee myös hänen yrityksensä tiloja.
Huomattavana erikoisuutena voi mainita painopenkereellä olevan tekoniemen, johon tulee paritaloja. Erityisen mielenkiintoinen on taloissa käytetty puupilaripalkkitekniikka. Esillä on maailmanlaajuisen perinteen suomalainen versio Rakennusjärjestelmänä puupilaripalkkirakentaminen asettuu jonnekin precutin - eli määrämittaan katkotun puutavaran - ja hirsirakentamisen välimaastoon. Precutista se poikkeaa selvimmin siinä, että käytetty puutavara on huomattavasti massiivisempaa. Nämä upeat, massiiviset pilarit ja palkit pyritään aivan tarkoituksella jättämään näkyviin seinä- ja kattorakenteissa.
Osat ovat myös paljon pidemmälle esivalmisteltuja. Kaikki liitokset pilarien ja palkkien välillä toteutetaan joko puutappi- tai lohenpyrstöliitoksin, joten rakentaminen työmaalla on oikeastaan osien paikalleen asentamista. Hirsirakentamiseen nähden taas suurin ero on tietysti siinä, että kyseessä on täysin painumaton rakennejärjestelmä.
"Maailmalla tämä menetelmä tunnetaan nimellä Timberframe," kertoo Timber Heart Ltd:n toimitusjohtaja Risto Konttinen. "Se on lähtöisin Keski-Euroopasta, Pohjois-Amerikasta ja osittain myös Aasiasta. Yhdistämme tässä siis suomalaista puujalostusosaamista pientalorakentamiseen, joka on meillä vielä uuden tyyppistä mutta muualla jo vuosisatojen ikäistä." Järjestelmä soveltuu hyvin monen tyyppiseen rakentamiseen pienistä saunamökeistä ja vapaa-ajanasunnoista omakotitaloihin ja paritaloihin. Jopa kerrostaloissa sitä voidaan soveltaa.
Frame on sananmukaisesti kehys, kehikko - raamit. Liimapuupilarit ja -palkit muodostavat kehikon, jonka väliin valmistuu varsinainen seinärakenne. Sekä palkkeihin että pilareihin on työstetty urat, joihin Heinolan kohteessa tulee julkisivuverhous. Sisäpuolelle tulee tuuletusrako, tuulensuojalevy ja lämmöneriste.
Järjestelmä on hyvin joustava. Ulkopinnassa voi olla hirsipaneelia tai vaikkapa rappauslevyä ja myös sisäpintaan voidaan laittaa mitä itse kukin haluaa - paneelia tai levyä. Tästä johtuen sen avulla voidaan rakentaa hyvin yksilöllisiä taloja niin kaavamääräykset kuin ympäristö huomioon ottaen. Heinolan messutalossa julkisivun muodostaa paneelin ja rappauslevyn yhdistelmä. Julkisivuilmeeseen antavat erityisen hienon ilmeen massiiviset puupilarit ja palkit.
Kävimme Lahdessa katsomassa myös toista pilaripalkkitekniikalla rakennettua taloa. Sen julkisivussa on käytetty 260 mm korkeaa hirsipaneelia ylhäältä alas saakka, mutta yhtä lailla sen tilalla oltaisiin voitu käyttää vaikka lasia. Kuten Heinolassakin, myös täällä on sisällä eräin osin ns. käännetty kattorakennejärjestelmä. Se tarkoittaa sitä, että kantavat massiiviset kattopalkit on jätetty asuintiloihin näkyviin. Varsinainen sisäkattoverhous rakennettu niiden päälle, tässä tapauksessa se on hirsipaneelia. Sen päälleasennetaan sitten lämmöneristeet ja yläpohjan rakenteet tuuletusrakoineen, aluskatteineen ja lopuksi varsinaisine vesikatteineen.
